Varhaiskasvatuksen opettajien suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisajan laadullinen sisältö
Pääkkönen, Juulia (2020)
Lataukset:
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003173571
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003173571
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa varhaiskasvatuksen opettajan käyttämän sak-ajan eli suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisajan sisällöstä sekä laadusta. Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää edelleen Hämeenlinnassa käytettävän sak-ajan sisältöä sekä vaikuttaa sen laatuun tuotetun tiedon avulla.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistonkeräysmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastatteluissa haastateltiin varhaiskasvatuksen henkilöstöä.
Tutkimustulosten perusteella pedagogisen dokumentoinnin tekemisen tavat vaihtelivat paljon. Myös sen toteuttamisessa koettiin epävarmuutta. Riittävien työskentelytilojen puute nähtiin sak-ajan laatua heikentävänä tekijänä. Haastatteluiden mukaan sak-aikaa käytettiin paljon kirjallisten töiden tekoon, esimerkiksi lastenvarhaiskasvatussuunnitelmien valmisteluihin ja kirjaamisiin. Sak-ajalla tehtiin tutkimuksen mukaan myös toisinaan muita työtehtäviä kuin suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyötä, tällöin sak-ajan laadun todettiin kärsivän. Sak-ajan laatua lisäävinä tekijöinä tutkimuksen mukaan koettiin sak-ajan määrän riittävyys sekä paristyöskentely sak-ajalla.
Yhteisen kehittämisen kohteena laadukkaamman sak-ajan toteuttamiseksi voi nähdä pedagogisen dokumentoinnin yhtenäistämisen sekä riittävien työskentelytilojen varmistaminen. Sak-ajan sisältö vaihtelee paljon toimintakauden mukaan.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistonkeräysmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastatteluissa haastateltiin varhaiskasvatuksen henkilöstöä.
Tutkimustulosten perusteella pedagogisen dokumentoinnin tekemisen tavat vaihtelivat paljon. Myös sen toteuttamisessa koettiin epävarmuutta. Riittävien työskentelytilojen puute nähtiin sak-ajan laatua heikentävänä tekijänä. Haastatteluiden mukaan sak-aikaa käytettiin paljon kirjallisten töiden tekoon, esimerkiksi lastenvarhaiskasvatussuunnitelmien valmisteluihin ja kirjaamisiin. Sak-ajalla tehtiin tutkimuksen mukaan myös toisinaan muita työtehtäviä kuin suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyötä, tällöin sak-ajan laadun todettiin kärsivän. Sak-ajan laatua lisäävinä tekijöinä tutkimuksen mukaan koettiin sak-ajan määrän riittävyys sekä paristyöskentely sak-ajalla.
Yhteisen kehittämisen kohteena laadukkaamman sak-ajan toteuttamiseksi voi nähdä pedagogisen dokumentoinnin yhtenäistämisen sekä riittävien työskentelytilojen varmistaminen. Sak-ajan sisältö vaihtelee paljon toimintakauden mukaan.