Odottavien äitien kokemuksia ja toiveita imetysohjauksesta
Kaarlakoski, Iida; Punakallio, Mia (2019)
Kaarlakoski, Iida
Punakallio, Mia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003273986
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003273986
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida imetysohjauksen toteutumista perhevalmennusmessuilla ja tuottaa tietoa imetysohjauksen kehittämiseen tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa perhevalmennusmessuilla. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja se toteutettiin imetysohjauspisteellä teetetyllä palautekyselyllä. Palautekyselyn avulla kartoitettiin odottavien äitien mielipiteitä messuilla tapahtuneesta ja heidän aiemmin saamasta imetysohjauksesta, sekä odottavien äitien toiveita imetysohjauksesta tulevaisuudessa. Imetysohjausta antoivat imetysohjaajakoulutuksen käyneet työelämän ohjaajat. Imetysohjauksen antamisessa avustaminen, palautekyselyn kerääminen ja imetysohjauksen arviointi olivat opinnäytetyön tekijöiden vastuulla. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 21 osallistujaa, joista lopulliseen tulosten analysointiin hyväksyttiin 20. Palautteiden analysoinnissa käytettiin luokittelua ja kvantifointia.
Palautekyselyiden perusteella voidaan todeta, että tällä hetkellä annettava imetysohjaus messuilla ja neuvolassa ei ole äitien mielestä riittävää vaan he kokevat jäävänsä ilman konkreettista ohjausta. Odottavat äidit pitivät hyödyllisinä messuilla jaettua kirjallista materiaalia ja vinkkejä nettisivuista, joista tietoa voi itse etsiä. Toiveena odottavilla äideillä oli, että imetysohjausta annettaisiin yksilöohjauksena ja että ohjauksessa olisi konkreettista, niin sanottua kädestä pitäen ohjausta enemmän kuin kirjallisten materiaalien jakamista.
Imetysohjauksesta tehdyissä tutkimuksissa ja suosituksissa on korostettu imetysohjauksen antamista kokonaisvaltaisesti koko perheelle. Jatkossa ohjauksessa olisi syytä huomioida koko perhe, sillä se tukee imetyksen onnistumista ja pidentää imetyksen jatkumista. Kyselystä tehtyjen havaintojen perusteella monikulttuurisuuden huomioimista imetysohjauksessa olisi hyvä kehittää. Jaettava materiaali tulisi olla mahdollista saada ainakin englannin kielisenä. Jatkotutkimuksena voisi myös kartoittaa terveydenhoitajien osaamista maahanmuuttajien imetysohjauksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa perhevalmennusmessuilla. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja se toteutettiin imetysohjauspisteellä teetetyllä palautekyselyllä. Palautekyselyn avulla kartoitettiin odottavien äitien mielipiteitä messuilla tapahtuneesta ja heidän aiemmin saamasta imetysohjauksesta, sekä odottavien äitien toiveita imetysohjauksesta tulevaisuudessa. Imetysohjausta antoivat imetysohjaajakoulutuksen käyneet työelämän ohjaajat. Imetysohjauksen antamisessa avustaminen, palautekyselyn kerääminen ja imetysohjauksen arviointi olivat opinnäytetyön tekijöiden vastuulla. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 21 osallistujaa, joista lopulliseen tulosten analysointiin hyväksyttiin 20. Palautteiden analysoinnissa käytettiin luokittelua ja kvantifointia.
Palautekyselyiden perusteella voidaan todeta, että tällä hetkellä annettava imetysohjaus messuilla ja neuvolassa ei ole äitien mielestä riittävää vaan he kokevat jäävänsä ilman konkreettista ohjausta. Odottavat äidit pitivät hyödyllisinä messuilla jaettua kirjallista materiaalia ja vinkkejä nettisivuista, joista tietoa voi itse etsiä. Toiveena odottavilla äideillä oli, että imetysohjausta annettaisiin yksilöohjauksena ja että ohjauksessa olisi konkreettista, niin sanottua kädestä pitäen ohjausta enemmän kuin kirjallisten materiaalien jakamista.
Imetysohjauksesta tehdyissä tutkimuksissa ja suosituksissa on korostettu imetysohjauksen antamista kokonaisvaltaisesti koko perheelle. Jatkossa ohjauksessa olisi syytä huomioida koko perhe, sillä se tukee imetyksen onnistumista ja pidentää imetyksen jatkumista. Kyselystä tehtyjen havaintojen perusteella monikulttuurisuuden huomioimista imetysohjauksessa olisi hyvä kehittää. Jaettava materiaali tulisi olla mahdollista saada ainakin englannin kielisenä. Jatkotutkimuksena voisi myös kartoittaa terveydenhoitajien osaamista maahanmuuttajien imetysohjauksessa.