Analyysi johtamisen välineenä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa

Abstract

Analyysityö poliisihallinnossa on ollut usein vaikeasti ymmärrettävä aihe ja sitä ei ole tehokkaasti osattu kytkeä osaksi poliisin muuta toimintaa. Analyysityö ei ole itsetarkoitus. Se tulisi kytkeä osaksi päätöksentekoprosessia, koska analyysityöllä tavoitellaan syvemmän ymmärryksen luontia, jotta päätöksenteko eri tasoilla helpottuisi ja perustuisi laajempaan tietämykseen päätettävästä asiasta. Analyysityö liittyy osaksi tietojohtoisen poliisitoiminnan prosessia ja siten analyysityön lisäksi myös tietojohtoisuutta käsitellään tässä työssä laajasti.

Työssä keskitytään järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja siinä osoitetaan analyysityön rooli ja sijoittuminen torjuntatyössä. Aihetta käsitellään teoreettisesti, eikä torjuntatyön nykytila-arviota pyritä tekemään. Työn tutkimuskysymykseksi on asetettu: Miten analyysiä voidaan hyödyntää järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatyön johtamisessa?

Työ pohjataan laadulliseen aineistoon ja tulosten kautta konstruktiivisella tutkimusotteella kuvataan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatyön ideaalia. Varsinaiset tulokset ja niiden käytäntöön saattaminen jäävät niiden henkilöiden arvioitavaksi, jotka järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatyöstä vastaavat. Työn tilaajana toimii Keskusrikospoliisi. Kuitenkaan järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ei ole vain poliisin tehtävä, vaan koko yhteiskunnan tehtävä.

Työssä hyödynnetään benchmarking -menetelmää, millä pyritään tunnistamaan yritystoiminnan tietojohtamisen malleja. Samalla työssä osoitetaan, että yritystoiminnan johtamisesta otettavia malleja voidaan hyödyntää julkishallinnossa ja siten myös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

Työ osoittaa, että analyysityö on keskeisessä roolissa järjestäytyneen rikollisuuden nykytorjuntatyössä, jossa pienemmillä resursseilla tulee saada enemmän aikaan. Ilman tietojohtoisuutta tehokas työ ei mahdollistu. Työssä kuvataan myös muita keskeisiä tietojohtoisuuteen liittyviä elementtejä, kuten strategiatyötä, jotka ovat edellytyksenä tulosten tavoittelussa.

Analytical work in police administration has usually been a difficult subject to understand and it has not been implemented efficiently. The analysis itself has no purpose if it isn’t connected to other functions. It should be tied with the management process because the analytical work aims informing the leaders in their decision-making process. The analytical work links with the intelligence-led policing concept, which is covered in this thesis.

The purpose of this bachelor’s thesis is to create a clear picture of combating organised crime and show the role of the analytical work in this concept. The research is theoretical, and it does not aim to create a situational picture of the field of combating organised crime. The thesis answers the research question of how to utilize analysis as a part of combating organised crime.

The used data are qualitative and as a result, an ideal situation of combating organised crime is drawn up. The results are shown theoretically but the real use of the results is targeted at authorities and people,who are responsible for the preventative work against organised crime in Finland. The commissioner of this thesis is the National Bureau of Investigation. Still, the task of combating organised crime should not solely be the responsibility of the police force, but it should be conducted by society

Benchmarking is used to identify different intelligence-led models in the business environment. It is also being shown in the thesis that business management models can be used in public administration.

The research shows that analytical work is a key compound in combating organised crime. The importance of analytical work is highlighted when resources are cut and there is a need to make a greater impact. This cannot be done without intelligence-led processes in which analysis plays an important role. The other components of the intelligence-led policing are also clarified. Strategic work is a one key element of it.