Kemikaaliturvallisuuden kehittäminen biomonitorointia hyödyntämällä

Abstract

Opinnäytetyön päätavoitteena oli arvioida elektrolyyttisellä pintakäsittelylaitoksella tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta kemikaalialtistukseen arvioituna biomonitorointitulosten kautta. Arvioinnissa keskityttiin kahteen raskasmetalliin, nikkeliin ja hapetusluvultaan kuuden arvoiseen kromiin. Lisäksi pyrittiin selvittämään käytössä olevien henkilösuojainten toimivuutta ja henkilöstön kokemuksia kemikaalityöskentelystä. Tässä työssä keskityttiin toimeksiantajan elektrolyyttisten pinnoitteiden yksikössä tapahtuvan altistuksen arviointiin eikä toimeksiantajan kuumasinkityslaitoksissa mahdollisesti tapahtuvaa altistumista otettu arviointiin mukaan.

Opinnäytetyön teoreettisessa osassa käsitellään yleisesti kemikaaleihin liittyvää työhygieniaa, tavallisimpia altistumistapoja sekä siihen liittyviä biologisten näytteiden seurantaa. Osana viitekehystä käsitellään kemikaalialtistuksen todentamista, siltä suojautumista ja biomonitorointitulosten oikeaa tulkintaa. Lisäksi käydään läpi lainsäädännöllisiä vaatimuksia ja velvoitteita, joita toimeksiantajalle esitetään.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin biomonitorointituloksia, aineistoanalyysiä, havainnointia ja henkilöhaastatteluita. Aineistoanalyyseillä pyrittiin todentamaan tehtyjen muutosten ja toimenpiteiden vaikutukset altistustasoihin sekä mahdollisia muutoksia yrityksen sisäisessä toimintakulttuurissa. Havainnoinnilla sekä haastatteluilla selvitettiin henkilöstön omaa kokemusta ja käsitystä toiminnastaan. Näiden lisäksi otettiin tuotantotiloista pyyhintänäytteitä työvälineistä, joiden avulla pyrittiin todentamaan tahatonta altistumista.

Huolimatta siitä, ettei suoraa aikajanavertailua tehtyjen toimenpiteiden ja biomonitorointitulosten välillä voitu toteuttaa, työn tuloksena voitiin todeta tehdyillä toimenpiteillä olleen positiivinen vaikutus kemikaalialtistukseen. Lisäksi toimeksiantajalle esitettiin useita tapoja tehostaa kemikaaliturvallisuuteen liittyvää toimintaa. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita oikeiden toimintatapojen kouluttaminen henkilöstölle sekä tuotantotiloissa usein käsiteltävien pintojen puhdistusohjelman tarkastelu ja tehostaminen, jolla on suuri merkitys tahattoman altistumisen ehkäisyssä.