Tunnekasvatus inklusiivisessa päiväkotiympäristössä: tunnetaitojen opettaminen 3-5 -vuotiaille kasvattajien näkökulmasta
Peltonen, Suvi; Heikkilä, Ella (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004034452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004034452
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten tunnetaitoja opetetaan inklusiivisessa päiväkodissa 3-5 -vuotiaille. Yhteistyöpäiväkotina toimi Vallipuiston päiväkoti. Tavoitteena oli tutkia, millä keinoin tunnekasvatusta toteutetaan ja miten kasvattajat kokevat inklusiivisuuden näkyvän tunnekasvatuksessa. Opinnäytetyössä tutkittiin myös, mitkä asiat työntekijät kokevat haastaviksi tunnetaitoja opettaessa ja mihin he mahdollisesti kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu tunteista, tunnekasvatuksesta ja inkluusiosta. Tämän lisäksi opinnäytetyö sisältää tunteiden ja inkluusion historiaa. Tutkimuksen aineistokeruumenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus. Tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden näkemyksiä tunnekasvatuksesta ja inkluusiosta käytiin läpi teemahaastattelun avulla. Haastattelimme seitsemää kasvattajaa Vallipuiston päiväkodista, jotka työskentelivät 3-5 –vuotiaiden parissa.
Tutkimuksessa selvisi, että kasvattajat kokivat tunnekasvatuksen tärkeänä ja sitä toteutettiin niin arjessa kuin suunnitelluissa opetustuokioissa. Haasteiksi kasvattajat nimesivät kiireen, resurssit ja yhteisen äidinkielen puuttumisen. Työntekijät kokivat inkluusion vaikuttavan tunnekasvatukseen ja lisäkoulutusta haluttiin lisää. The aim of this thesis was to identify how emotional skills are taught in an inclusive kindergarten for 3-5–year-olds. This thesis was carried out in co-operation with kindergarten Vallipuisto. The aim was to investigate how emotional education is carried out and how the employees experience the effect of inclusion in emotional education. The thesis also examined which factors the employees experience as challenging when they teach emotional skills and in which situations the employees may experience a need for further education.
The theoretical framework for the thesis consisted of the concepts of emotions, emotional education and inclusion. The thesis included also the history of emotions and inclusion. Interviews were used to survey the participants on emotional education and inclusion. The data collection method was qualitative. The interviews were carried out with seven educators who worked among children aged 3-5 years at Vallipuisto kindergarten.
The study indicated that the educators felt that emotional education was important and that it was carried out in daily routines as well as during structured small group sessions. As challenges, the educators named the rush, lack of resources and lack of a shared mother tongue. The employees felt that inclusion had an impact on emotional education and further training was wished for.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu tunteista, tunnekasvatuksesta ja inkluusiosta. Tämän lisäksi opinnäytetyö sisältää tunteiden ja inkluusion historiaa. Tutkimuksen aineistokeruumenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus. Tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden näkemyksiä tunnekasvatuksesta ja inkluusiosta käytiin läpi teemahaastattelun avulla. Haastattelimme seitsemää kasvattajaa Vallipuiston päiväkodista, jotka työskentelivät 3-5 –vuotiaiden parissa.
Tutkimuksessa selvisi, että kasvattajat kokivat tunnekasvatuksen tärkeänä ja sitä toteutettiin niin arjessa kuin suunnitelluissa opetustuokioissa. Haasteiksi kasvattajat nimesivät kiireen, resurssit ja yhteisen äidinkielen puuttumisen. Työntekijät kokivat inkluusion vaikuttavan tunnekasvatukseen ja lisäkoulutusta haluttiin lisää.
The theoretical framework for the thesis consisted of the concepts of emotions, emotional education and inclusion. The thesis included also the history of emotions and inclusion. Interviews were used to survey the participants on emotional education and inclusion. The data collection method was qualitative. The interviews were carried out with seven educators who worked among children aged 3-5 years at Vallipuisto kindergarten.
The study indicated that the educators felt that emotional education was important and that it was carried out in daily routines as well as during structured small group sessions. As challenges, the educators named the rush, lack of resources and lack of a shared mother tongue. The employees felt that inclusion had an impact on emotional education and further training was wished for.