Työmatkapyöräilykokemuksen kehittäminen palvelumuotoilun ja käyttäytymistaloustieteen keinoin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajayrityksen työmatkapyöräilykokemusta käyttäjälähtöisesti palvelumuotoilua ja käyttäytymistaloustiedettä hyödyntäen. Työmatkapyöräilyn yleistymisellä olisi positiivisia seurauksia niin työntekijälle, työnantajalle kuin laajemmin yhteiskunnallekin. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli pääkaupunkiseudulla, hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva yritys. Tarkoituksena oli luoda palvelumuotoilun avulla viitekehys kampuksen työmatkapyöräilijän tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen. Lisäksi tarkoitus oli myös esitellä niitä ihmisen käyttäytymiseen ja valintoihin vaikuttavia ilmiöitä, joita olisi hyvä ottaa huomioon käyttäjien tarpeita selvitettäessä ja heille palveluja suunniteltaessa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi perusteltu kehitysehdotus suositelluista toimenpiteistä, jotka lisäisivät ja helpottaisivat työmatkapyöräilyä toimeksiantajayrityksen kampuksella.

Opinnäytetyön teoria koostuu työmatkapyöräilyn ilmiöstä, sen tuomista hyödyistä niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Viitekehys sisältää myös tietoa päätöksenteon ilmiöistä ja niistä ajattelun vinoumista, jotka voivat vaikuttaa siihen, alkaako ihminen harrastaa työmatkapyöräilyä sekä millaisia pullonkauloja työmatkapyöräilyn aloittamiseen liittyy. Tutkimuksen tekemisessä käytettiin palvelumuotoilun menetelmiä ja tutkimuksen aineisto muodostui kahdeksasta työmatkapyöräilijöille järjestetystä teemahaastattelusta sekä työpajasta.

Tutkimus osoitti, että pääasialliset kehittämistä vaativat asiat liittyivät sosiaalitilojen käytettävyyden parantamiseen, viestinnän parantamiseen, pyöräparkin toimivuuden tarkistamiseen sekä yhteisöllisyyden parantamiseen. Tutkimusaineiston analysoinnin perusteella laadittiin työmatkapyöräilijän palvelupolku sekä kuvaukset kolmesta eri pyöräilijäpersoonasta. Kehittämisehdotusten perustelussa ja esittämisessä hyödynnettiin EAST-mallia, joka keskittyy neljään yksinkertaiseen periaatteeseen, jotka kannustavat toivottuun käyttäytymiseen. Halutusta toimintatavasta tulee tehdä helppoa (easy), houkuttelevaa (attractive), sosiaalista (social) sekä oikea-aikaista (timely).

Tutkimus osoitti, että käyttäjän ottaminen mukaan kehittämistoimintaan on hyvin tarpeellista. Tällöin voidaan kehittää oikeita asioita, joista on oikeasti hyötyä käyttäjille ja vastata heidän tarpeisiinsa. Palvelumuotoilun erilaisia kehittämismalleja ja työkaluja tulisi hyödyntää entistäkin enemmän yritysten arjen kehittämis- ja suunnittelutyössä. On hyvä myös huomata, kuinka päätöksenteon ilmiöiden näkökulma täydentää hyvin palvelumuotoilua asiakasymmärryksen muodostamisessa. Nämä luontaiset käyttäytymismallit ovat tärkeitä ottaa huomioon eritysesti silloin, kun palvelun käyttämiseen liittyy käyttäjien tai asiakkaiden käyttäytymisen muuttaminen.