Pelastustoimen erityisresurssien hyödyntäminen koti- ja ulkomaan tehtävissä
Anttila, Tomi (2020)
Anttila, Tomi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004064520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004064520
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla erityisresurssit voidaan hälyttää kansallisiin ja kansainvälisiin pelastustehtäviin. Opinnäytetyön tarkoituksena on pohtia, millaisia asioita tulee ottaa huomioon, jotta erityisresursseja voitaisiin paremmin hyödyntää varsinkin kansallisissa tehtävissä. Suomessa on tällä hetkellä eriytettynä kansallinen pelastustoiminta ja kansainvälinen pelastustoiminta. Viime vuosina on havaittu, että kansainvälisenpelastustoimen erityisresursseissa on sellaista erikoisosaamista, josta voisi olla hyötyä myös kansallisissa tehtävissä. Erityisresurssien hyödyntämiseen kansallisessa kontekstissa ei ole kuitenkaan mekanismia. Opinnäytetyö tehtiin sisäministeriö kansainvälisen pelastustoimen osaston ohjauksessa. Opinnäytetyön ohjaajana toimi erityisasiantuntija Pekka Tiainen.
Tutkimus tehtiin konstruktiivisena tapaustutkimuksena, josta syntyi toimintamalli, joka testattiin asiantuntijajoukolla. Testauksesta saatujen kommenttien pohjalta luotiin uudistettutoimintamalli hälyttämiseen. Asiantuntijat valittiin lumipallo-otannalla ja heille suoritettiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Muilta osin tutkimus koostui kvantitatiivisesta, kvalitatiivisesta ja triangulaatiomenetelmistä. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin riskienhallintaa, Suomen lainsäädännön kehittämistä, toimintamallin kehittämistä sekä suorituskyvynmääritelmää.
Opinnäytetyön keskeisin tulos on, että erityisresurssien paremman hyödynnettävyyden vuoksine tulisi jakaa kahteen kategoriaan: kansalliset ja kansainväliset erityisresurssit. Kansalliset erityisresurssit ovat pelastuslaitosten ylläpitämää päivittäistä valmiutta, joita on maantieteellisesti ja riskiperusteisesti sijoitettu useampi yksikkö. Nämä yksiköt ovat välittömässä tai muutaman tunnin lähtövalmiudessa ja niiden työskentelyaika kohteessa on alle vuorokausi. Niiden tarkoituksena on tarjota asiantuntemustaan ja kalustoaan perustehtäviä vaativimmissa onnettomuuksissa. Kansainväliset erityisresurssit ovat resursseja, jotka lähetetään kansainvälisiin tehtäviin tai yli vuorokauden kestäviin vaativiin kansallisiin tehtäviin. Kansainvälistenerityisresurssien henkilöstö kootaan erillisestä valmiusluettelosta. Opinnäytetyöprosessissa kehitetty toimintamalli kuvaa, miten erityisresurssit voitaisiin hälyttää.
Johtopäätöksissä todetaan, että kansainvälisten erityisresurssien hyödyntäminen kansallisissa tehtävissä vaatii lainsäädännön selkeyttämistä useammassa laissa. Toisaalta kansallisten erityisresurssien perustaminen ja käyttäminen olisi helpohkoa, jos pelastuslaitokset sopisivat pelisäännöistä. Jatkokehittämisideana on kansallisen palvelutasopäätöksen sisällön tutkinta. Toisena jatkokehitysideana on tutkia muutosta, jossa kansainvälinen pelastustoiminta perustuisikin kansalliseen toimintaan.
Tutkimus tehtiin konstruktiivisena tapaustutkimuksena, josta syntyi toimintamalli, joka testattiin asiantuntijajoukolla. Testauksesta saatujen kommenttien pohjalta luotiin uudistettutoimintamalli hälyttämiseen. Asiantuntijat valittiin lumipallo-otannalla ja heille suoritettiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Muilta osin tutkimus koostui kvantitatiivisesta, kvalitatiivisesta ja triangulaatiomenetelmistä. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin riskienhallintaa, Suomen lainsäädännön kehittämistä, toimintamallin kehittämistä sekä suorituskyvynmääritelmää.
Opinnäytetyön keskeisin tulos on, että erityisresurssien paremman hyödynnettävyyden vuoksine tulisi jakaa kahteen kategoriaan: kansalliset ja kansainväliset erityisresurssit. Kansalliset erityisresurssit ovat pelastuslaitosten ylläpitämää päivittäistä valmiutta, joita on maantieteellisesti ja riskiperusteisesti sijoitettu useampi yksikkö. Nämä yksiköt ovat välittömässä tai muutaman tunnin lähtövalmiudessa ja niiden työskentelyaika kohteessa on alle vuorokausi. Niiden tarkoituksena on tarjota asiantuntemustaan ja kalustoaan perustehtäviä vaativimmissa onnettomuuksissa. Kansainväliset erityisresurssit ovat resursseja, jotka lähetetään kansainvälisiin tehtäviin tai yli vuorokauden kestäviin vaativiin kansallisiin tehtäviin. Kansainvälistenerityisresurssien henkilöstö kootaan erillisestä valmiusluettelosta. Opinnäytetyöprosessissa kehitetty toimintamalli kuvaa, miten erityisresurssit voitaisiin hälyttää.
Johtopäätöksissä todetaan, että kansainvälisten erityisresurssien hyödyntäminen kansallisissa tehtävissä vaatii lainsäädännön selkeyttämistä useammassa laissa. Toisaalta kansallisten erityisresurssien perustaminen ja käyttäminen olisi helpohkoa, jos pelastuslaitokset sopisivat pelisäännöistä. Jatkokehittämisideana on kansallisen palvelutasopäätöksen sisällön tutkinta. Toisena jatkokehitysideana on tutkia muutosta, jossa kansainvälinen pelastustoiminta perustuisikin kansalliseen toimintaan.