Ergonomialähtöinen työnsuunnittelu
Karalahti, Toni (2020)
Karalahti, Toni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004074608
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004074608
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajalla Suomen Transval Oy:ssä oli havaittu, että osassa asiakasyksiköitä oli runsaasti tuki- ja liikuntaelinoireisiin liittyviä sairauspoissaoloja. Tämän vuoksi Transvalin ylin johto oli havainnut, että koko yritystä koskevien turvallisuusohjeiden lisäksi tarvittaisiin yksikkökohtaisia toimintaohjeita. Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa logistiikkatehtävän ergonomian ongelmakohdat, jotka aiheuttivat työtehtävässä tuki- ja liikuntaelinperäisiä sairauspoissaoloja sekä työtapaturmia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda logistiikkatehtävään ergonomisesti optimaalisen työtekniikan sisältävä videoperehdytysmateriaali, jonka avulla työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinoireet minimoituisivat.
Opinnäytetyössä esitettävä ergonominen suunnitteluprosessi perustui kehittämistyön kokonaisvaltaiseen kuvaukseen, jossa edettiin tavoitteiden kautta nykyisen työtehtävän toimintojen analyysiin. Tämän jälkeen suoritettu työtehtävän riskienarviointi ohjasi uuden ergonomisesti optimaalisen työtekniikan testaamista ja arviointia. Uuden työtekniikan määrittämisen jälkeen työtehtävään kuvattiin optimaalisen ergonomian kuvaava videoperehdytysmateriaali. Opinnäytetyössä käytetty toimintamalli on pääpiirteiltään yhdenmukainen eurooppalaisissa ergonomian perusstandardeissa SFS EN 614-1 ja 2 (2019) kuvattujen mallien kanssa, mutta sitä muokattiin toimeksiantajan toimialaan ja kyseiseen työtehtävään sopivaksi.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä tunnistettiin työntekijöiden fyysiset kuormitustekijät ja tapaturman mahdollistavat toimintamallit. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi työssä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä ja ergonomiaan sidonnaista tietoperustaa. Työtehtävän riskienarvioinnin eri vaiheissa käytetään tiedonkeruumenetelminä havainnointia, dokumenttianalyysiä sekä avointa keskustelua. Menetelmillä saadun tiedon analysoinnilla tunnistettiin logistiikkatehtävän ongelmakohdat. Tämän jälkeen oli mahdollista kehittää työtehtävään ergonomisesti optimaalinen työtekniikka, jonka avulla tuki- ja liikuntaelinoireet ja tapaturmat minimoituisivat.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi toimeksiantajan tarpeita vastaava yksikkökohtainen videoperehdytysmateriaali työntekijöille. Tulokset osoittivat, että logistiikkatehtävä aiheuttaa työntekijöille merkittävää fyysistä työkuormitusta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että johdonmukaisella ja tavoitteellisella ergonomisella suunnittelulla voitiin ehkäistä työtapaturmia sekä vaikuttaa logistiikkatehtävän fyysiseen kuormittavuuteen. Hyvällä työn suunnittelulla ja oikeilla ergonomisilla ratkaisuilla voidaan ennaltaehkäistä fyysisen työkuormituksen aiheuttamia tuki- ja liikuntaelinoireiden syntymistä ja parantaa työhyvinvointia. Ihmisen fyysisen toimintakyvyn huomioon ottavalla ergonomisella suunnittelulla parannetaan myös työturvallisuutta.
Opinnäytetyössä esitettävä ergonominen suunnitteluprosessi perustui kehittämistyön kokonaisvaltaiseen kuvaukseen, jossa edettiin tavoitteiden kautta nykyisen työtehtävän toimintojen analyysiin. Tämän jälkeen suoritettu työtehtävän riskienarviointi ohjasi uuden ergonomisesti optimaalisen työtekniikan testaamista ja arviointia. Uuden työtekniikan määrittämisen jälkeen työtehtävään kuvattiin optimaalisen ergonomian kuvaava videoperehdytysmateriaali. Opinnäytetyössä käytetty toimintamalli on pääpiirteiltään yhdenmukainen eurooppalaisissa ergonomian perusstandardeissa SFS EN 614-1 ja 2 (2019) kuvattujen mallien kanssa, mutta sitä muokattiin toimeksiantajan toimialaan ja kyseiseen työtehtävään sopivaksi.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä tunnistettiin työntekijöiden fyysiset kuormitustekijät ja tapaturman mahdollistavat toimintamallit. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi työssä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä ja ergonomiaan sidonnaista tietoperustaa. Työtehtävän riskienarvioinnin eri vaiheissa käytetään tiedonkeruumenetelminä havainnointia, dokumenttianalyysiä sekä avointa keskustelua. Menetelmillä saadun tiedon analysoinnilla tunnistettiin logistiikkatehtävän ongelmakohdat. Tämän jälkeen oli mahdollista kehittää työtehtävään ergonomisesti optimaalinen työtekniikka, jonka avulla tuki- ja liikuntaelinoireet ja tapaturmat minimoituisivat.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi toimeksiantajan tarpeita vastaava yksikkökohtainen videoperehdytysmateriaali työntekijöille. Tulokset osoittivat, että logistiikkatehtävä aiheuttaa työntekijöille merkittävää fyysistä työkuormitusta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että johdonmukaisella ja tavoitteellisella ergonomisella suunnittelulla voitiin ehkäistä työtapaturmia sekä vaikuttaa logistiikkatehtävän fyysiseen kuormittavuuteen. Hyvällä työn suunnittelulla ja oikeilla ergonomisilla ratkaisuilla voidaan ennaltaehkäistä fyysisen työkuormituksen aiheuttamia tuki- ja liikuntaelinoireiden syntymistä ja parantaa työhyvinvointia. Ihmisen fyysisen toimintakyvyn huomioon ottavalla ergonomisella suunnittelulla parannetaan myös työturvallisuutta.