Satakunnan pelastuslaitoksen antama tuki alueen kuntien varautumiseen
Mattila, Elsa (2020)
Lataukset:
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004084740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004084740
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Satakunnan alueen kuntien varautumisen nykytilanne ja tunnistaa siellä olevat kehityskohteet. Tässä työssä käsiteltiin normaaliolojen häiriötilanteita ja niihin varautumista. Kunnille määrätään tehtäviä lainsäädännön avulla. Kuntien on velvollisuus tuottaa tai hankkia peruspalveluita kuntalaisille kaikissa olosuhteissa, myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Valmiuslaki velvoittaa kuntia varautumaan muun muassa valmiussuunnittelun avulla. Pelastuslaitoksen tulee tukea kuntien varautumista sopimuksen mukaisesti.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin lainsäädäntöä, kirjallisuuslähteitä ja kyselytutkimusta. Merkittävimpänä tutkimusmenetelmänä oli kuntien varautumisen yhteyshenkilöille kohdistettu kyselytutkimus, jossa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kyselytutkimus pohjautui kysymykseen siitä, miten pelastuslaitos voisi optimaalisella tavalla tukea kuntien varautumista.
Varautumisen taso oli kunnissa vaihtelevaa ja kehittämiskohteita löytyi useita. Asiat olivat hyvin edenneet suunnitelmien tasolle, mutta kehitettävää oli suunnitelmien testaamisessa, sekä päivittämisessä. Keskeinen toive kunnilla oli, että pelastuslaitos ottaisi näkyvämpää roolia kuntien varautumisen tukemisessa. Merkittävimpänä tarpeena oli, että pelastuslaitoksen tulisi tukea kuntien valmiusharjoituksia, osallistumalla, organisoimalla ja arvioimalla niitä. Kokonaisvaltaisesti arvioiden varautumiseen liittyvästä toiminnasta kunnissa puuttui säännöllisyys ja pitkäjänteisyys.
Pelastuslaitokselta puuttui vastuuhenkilö, jonka toimenkuvaan on määritelty kuntien varautumisen tukemisen organisointi ja yhteistyö. Yhteistyö ei ole ollut tiivistä eikä siihen ole ollut aktiivista otetta. Kyselytutkimuksessa selvinneiden kehityskohteiden pohjalta luotiin Satakunnan pelastuslaitoksen käyttöön toimintamalli, jota hyödyntämällä voidaan kohdistaa resurssit tarpeellisiksi katsotuin keinoin tukemaan kuntien varautumista.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin lainsäädäntöä, kirjallisuuslähteitä ja kyselytutkimusta. Merkittävimpänä tutkimusmenetelmänä oli kuntien varautumisen yhteyshenkilöille kohdistettu kyselytutkimus, jossa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kyselytutkimus pohjautui kysymykseen siitä, miten pelastuslaitos voisi optimaalisella tavalla tukea kuntien varautumista.
Varautumisen taso oli kunnissa vaihtelevaa ja kehittämiskohteita löytyi useita. Asiat olivat hyvin edenneet suunnitelmien tasolle, mutta kehitettävää oli suunnitelmien testaamisessa, sekä päivittämisessä. Keskeinen toive kunnilla oli, että pelastuslaitos ottaisi näkyvämpää roolia kuntien varautumisen tukemisessa. Merkittävimpänä tarpeena oli, että pelastuslaitoksen tulisi tukea kuntien valmiusharjoituksia, osallistumalla, organisoimalla ja arvioimalla niitä. Kokonaisvaltaisesti arvioiden varautumiseen liittyvästä toiminnasta kunnissa puuttui säännöllisyys ja pitkäjänteisyys.
Pelastuslaitokselta puuttui vastuuhenkilö, jonka toimenkuvaan on määritelty kuntien varautumisen tukemisen organisointi ja yhteistyö. Yhteistyö ei ole ollut tiivistä eikä siihen ole ollut aktiivista otetta. Kyselytutkimuksessa selvinneiden kehityskohteiden pohjalta luotiin Satakunnan pelastuslaitoksen käyttöön toimintamalli, jota hyödyntämällä voidaan kohdistaa resurssit tarpeellisiksi katsotuin keinoin tukemaan kuntien varautumista.