Palautteen merkitys esimiesviestinnässä : case Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hurme, Soile (2020)
Hurme, Soile
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004074691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004074691
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää palautteen merkitystä sekä sitä, miten palauteviestintää voidaan kehittää esimiesviestinnässä ja miten palautekulttuuria voidaan viedä eteenpäin kohdeorganisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteena oli havainnollistaa palautekäytäntöä ja löytää hyviä toimintatapoja palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus. Teoriaosuus koostui neljästä eri teemasta: palaute ja sen merkitys, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, palaute elinikäisen oppimisen edellytyksenä sekä palautekulttuuri.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena ja toimeksiantajana tutkimuksessa oli Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna asiantuntijaorganisaatiossa. Haastattelututkimukseen osallistui yhdeksän henkilöä, joista johtajia oli kaksi, yksikön päälliköitä kuusi ja asiantuntijoita yksi. Tutkimushaastattelussa tarkasteltiin esimiesten käsityksiä palautteesta ja miten he kokivat palautteen antamis- ja vastaanottamistilanteet.
Tutkimuksessa oli tarkoitus syventyä palauteviestintään lähinnä esimiesten näkökulmasta, koska palaute nähtiin yhtenä merkittävänä osana esimiestehtävissä. Tutkielman keskeinen tavoite oli perehtyä palautteen merkitykseen ja siihen, miten esimiehet ymmärtävät käsitteenä palautteen sekä mitä taitoja tarvitaan esimiesviestinnässä. Tutkimustulokset tukivat teoreettisen viitekehyksen näkemystä siitä, että palautetta tulee harjoitella ja sen pitää olla jatkuvaa, kannustavaa ja rakentavaa. The purpose of the thesis was to examine the meaning of feedback and how feedback communication could be developed in managerial communication and finally, how feedback culture could be developed in the case organization. The aim of the study was to demonstrate feedback practices and to find good practices for giving and receiving feedback.
Functional, qualitative research was chosen as the research method. The theory section of the study consists of four themes: the meaning of feedback, giving and receiving feedback, feedback as precondition for the lifelong learning and feedback culture.
The thesis was carried out as a case study and it was made for Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY) in Häme. The research was conducted as a theme interview in an expert organization. The data of the interview study was obtained by nine individuals, including two leaders, six managers and one expert. The study surveyed the supervisors’ views on feedback and how they experienced giving and receiving feedback.
The study was intended to go deeply into feedback communication, mainly from the perspective of supervisors, as feedback was considered as a significant part of managers’ responsibilities. A key objective of the study was to go deeper into the meaning of feedback and to find out how supervisors understand the concept of feedback and what skills are needed in managerial communication. The research results also confirmed with regard to the theoretical framework, that feedback giving should be practiced and it should be continuous, encouraging and constructive.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus. Teoriaosuus koostui neljästä eri teemasta: palaute ja sen merkitys, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, palaute elinikäisen oppimisen edellytyksenä sekä palautekulttuuri.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena ja toimeksiantajana tutkimuksessa oli Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna asiantuntijaorganisaatiossa. Haastattelututkimukseen osallistui yhdeksän henkilöä, joista johtajia oli kaksi, yksikön päälliköitä kuusi ja asiantuntijoita yksi. Tutkimushaastattelussa tarkasteltiin esimiesten käsityksiä palautteesta ja miten he kokivat palautteen antamis- ja vastaanottamistilanteet.
Tutkimuksessa oli tarkoitus syventyä palauteviestintään lähinnä esimiesten näkökulmasta, koska palaute nähtiin yhtenä merkittävänä osana esimiestehtävissä. Tutkielman keskeinen tavoite oli perehtyä palautteen merkitykseen ja siihen, miten esimiehet ymmärtävät käsitteenä palautteen sekä mitä taitoja tarvitaan esimiesviestinnässä. Tutkimustulokset tukivat teoreettisen viitekehyksen näkemystä siitä, että palautetta tulee harjoitella ja sen pitää olla jatkuvaa, kannustavaa ja rakentavaa.
Functional, qualitative research was chosen as the research method. The theory section of the study consists of four themes: the meaning of feedback, giving and receiving feedback, feedback as precondition for the lifelong learning and feedback culture.
The thesis was carried out as a case study and it was made for Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY) in Häme. The research was conducted as a theme interview in an expert organization. The data of the interview study was obtained by nine individuals, including two leaders, six managers and one expert. The study surveyed the supervisors’ views on feedback and how they experienced giving and receiving feedback.
The study was intended to go deeply into feedback communication, mainly from the perspective of supervisors, as feedback was considered as a significant part of managers’ responsibilities. A key objective of the study was to go deeper into the meaning of feedback and to find out how supervisors understand the concept of feedback and what skills are needed in managerial communication. The research results also confirmed with regard to the theoretical framework, that feedback giving should be practiced and it should be continuous, encouraging and constructive.