Valmentavan johtamisen kehittäminen
Koski, Sari (2020)
Koski, Sari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004155063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004155063
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kohdistui kokoluokalta suureen suomalaiseen tietoliikennekonserniin, joka on tehnyt pitkäjänteisesti työtä työhyvinvoinnin ja työnantajamielikuvan eteen työhyvinvointiin ja johtamisen kehittämiseen panostaen. Yhtiön palveluksessa on noin 1 600 henkilöä ja liikevaihto vuonna 2019 oli yli 900 miljoonaa euroa. Yhtiö on muutama vuosi sitten lähtenyt määrätietoisesti kehittämään johtamiskulttuuriaan kohti valmentavaa johtamista. Valmentava johtaminen on tunnistettu heillä heidän arvoihin sopivaksi. Valmentavan johtamisen rooli ja merkitys tämän päivän johtajuudessa on merkittävä esimiehen roolin muuttuessa tehtävien jakajasta itseohjautuvien tiimien ja asiantuntijoiden valmentajaksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää johtamisen kehittämisen nykytilanne kohdeorganisaatiossa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys kuvaa johtamisen muutosta, syitä muutoksen tarpeellisuudelle, motivaatiota ja sen merkitystä työelämässä sekä valmentavaa johtamista ja johtamisen kehittämistä.
Lähestymistapana kehittämistyössä käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta ja siinä kyselyä tiedonkeruumenetelmänä. Lisäksi tietoa hankittiin teemahaastattelun avulla. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä, johon vastaaminen tapahtui täysin anonyymisti. Kohderyhmänä kyselytutkimuksessa oli kaikki kohdeorganisaation esimiehet.
Tutkimustulosten mukaan yhtiön esimiehillä on valmentavaa johtajuutta tukeva käsitys roolistaan työntekijöihin nähden, ja roolin esimiehenä on koettu muuttuvan valmentavan johtamisen myötä. He tuntevat hyvin johtamiskulttuurilleen asetetun tavoitteen ja heillä on valmentavan johtamisen mukainen käsitys esimiehen tärkeimmistä tehtävistä. Esimiehet ovat kokeneet kollegoiden tuen ja heille järjestetyt valmentavan johtamisen valmennukset hyödyllisinä, ja valmennusten antamia oppeja on pystytty hyödyntämään esimiestyössä. Haasteina esille nousi erityisesti ajankäyttö, esimiesten valmiudet toimia valmentavana esimiehenä, asenteet ja tiimien koot.
Kehittämisehdotuksena ehdotan, että esimiehille tulee mahdollistaa oman osaamisen vahvistaminen ja tarjota valmennuksia valmentavaan johtamiseen liittyviltä osa-alueilta. On myös tärkeää, että uuden johtamistyylin oppimiselle ja omaksumiselle ja erityisesti valmentavana esimiehenä toimimiselle annetaan aikaa. Muutos ja uuden toimintatavan omaksuminen ei tapahdu hetkessä. Esimiehet tarvitsevat sekä oman esimiehensä että kollegoidensa tukea. Mentori- sekä sparrauspari-toimintaa kannattaa hyödyntää esimiehenä kehittymisen tukena. Valmentava johtaminen edellyttää myös henkilöstöltä vastuunkantoa, ja valmentavasta johtamisesta tulee viestiä koko organisaatiossa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys kuvaa johtamisen muutosta, syitä muutoksen tarpeellisuudelle, motivaatiota ja sen merkitystä työelämässä sekä valmentavaa johtamista ja johtamisen kehittämistä.
Lähestymistapana kehittämistyössä käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta ja siinä kyselyä tiedonkeruumenetelmänä. Lisäksi tietoa hankittiin teemahaastattelun avulla. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä, johon vastaaminen tapahtui täysin anonyymisti. Kohderyhmänä kyselytutkimuksessa oli kaikki kohdeorganisaation esimiehet.
Tutkimustulosten mukaan yhtiön esimiehillä on valmentavaa johtajuutta tukeva käsitys roolistaan työntekijöihin nähden, ja roolin esimiehenä on koettu muuttuvan valmentavan johtamisen myötä. He tuntevat hyvin johtamiskulttuurilleen asetetun tavoitteen ja heillä on valmentavan johtamisen mukainen käsitys esimiehen tärkeimmistä tehtävistä. Esimiehet ovat kokeneet kollegoiden tuen ja heille järjestetyt valmentavan johtamisen valmennukset hyödyllisinä, ja valmennusten antamia oppeja on pystytty hyödyntämään esimiestyössä. Haasteina esille nousi erityisesti ajankäyttö, esimiesten valmiudet toimia valmentavana esimiehenä, asenteet ja tiimien koot.
Kehittämisehdotuksena ehdotan, että esimiehille tulee mahdollistaa oman osaamisen vahvistaminen ja tarjota valmennuksia valmentavaan johtamiseen liittyviltä osa-alueilta. On myös tärkeää, että uuden johtamistyylin oppimiselle ja omaksumiselle ja erityisesti valmentavana esimiehenä toimimiselle annetaan aikaa. Muutos ja uuden toimintatavan omaksuminen ei tapahdu hetkessä. Esimiehet tarvitsevat sekä oman esimiehensä että kollegoidensa tukea. Mentori- sekä sparrauspari-toimintaa kannattaa hyödyntää esimiehenä kehittymisen tukena. Valmentava johtaminen edellyttää myös henkilöstöltä vastuunkantoa, ja valmentavasta johtamisesta tulee viestiä koko organisaatiossa.