Äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaiden kokemuksia Kainuun Omasoten käytöstä
Lappalainen, Karoliina; Kokkonen, Paula (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004145004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004145004
Tiivistelmä
Sähköiset asiointipalvelut ovat tärkeä osa terveydenhoitopalveluita. Niiden kehittäminen parantaa asiakaslähtöisyyttä, hoidon jatkuvuutta ja palveluiden saatavuutta. Kansalaisten osallistumista omaan hoitoon ja terveys- ja hyvinvointitietojen hallintaa pyritään parantamaan sähköisten terveyspalvelujen avulla. Kainuun Omasote on Kainuun soten tarjoama sähköinen asiointipalvelu, jossa voi hoitaa omia hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kiireettömiä asioita. Äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaat voivat myös hoitaa neuvolapalveluihin liittyviä asioita Omasoten kautta. Jotta kansalaiset käyttäisivät sähköisiä palveluja, niiden käytön ohjaus on keskeisessä roolissa.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaiden käyttökokemuksia Omasote palvelusta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhoitajille Omasoten palvelujen ohjaukseen sekä Omasoten edelleen kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jossa oli avoimia kysymyksiä.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkailta 2 viikon aikana. Mahdollisia vastaajia neuvoloissa kävi 745. Kyselylomake oli mahdollista täyttää paperisena tai sähköisenä. Kyselyssä oli vaihtoehto- ja monivalintakysymyksiä eli strukturoituja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Vastauksia saimme 118, vastausprosentti oli 15,8%. Analysoimme strukturoidut kysymykset SPSS-ohjelmalla ja kaaviot teimme Excel-ohjelmalla. Analysoimme avoimien kysymysten vastaukset määrällisen tutkimuksen sisällönanalyysillä muuttamalla vastaukset numeraaliseen muotoon.
Tutkimustulosten mukaan suurin osa vastaajista oli käyttänyt Omasotea ja suurin osa piti sitä tarpeellisena. Tulosten mukaan Omasotea pidetään helppokäyttöisenä. Merkittävimmät johtopäätökset tässä tutkimuksessa ovat suullisen ohjauksen tarve Omasoten sisällöstä, käyttäen apuna muita ohjausmenetelmiä esimerkiksi kirjallisia ohjeita ja videoita sekä kehittämisehdotuksina tulivat mobiilisovellus, Chat-palvelu ja sähköinen neuvolakortti.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaiden käyttökokemuksia Omasote palvelusta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhoitajille Omasoten palvelujen ohjaukseen sekä Omasoten edelleen kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jossa oli avoimia kysymyksiä.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkailta 2 viikon aikana. Mahdollisia vastaajia neuvoloissa kävi 745. Kyselylomake oli mahdollista täyttää paperisena tai sähköisenä. Kyselyssä oli vaihtoehto- ja monivalintakysymyksiä eli strukturoituja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Vastauksia saimme 118, vastausprosentti oli 15,8%. Analysoimme strukturoidut kysymykset SPSS-ohjelmalla ja kaaviot teimme Excel-ohjelmalla. Analysoimme avoimien kysymysten vastaukset määrällisen tutkimuksen sisällönanalyysillä muuttamalla vastaukset numeraaliseen muotoon.
Tutkimustulosten mukaan suurin osa vastaajista oli käyttänyt Omasotea ja suurin osa piti sitä tarpeellisena. Tulosten mukaan Omasotea pidetään helppokäyttöisenä. Merkittävimmät johtopäätökset tässä tutkimuksessa ovat suullisen ohjauksen tarve Omasoten sisällöstä, käyttäen apuna muita ohjausmenetelmiä esimerkiksi kirjallisia ohjeita ja videoita sekä kehittämisehdotuksina tulivat mobiilisovellus, Chat-palvelu ja sähköinen neuvolakortti.