Suunto-hypsometrin ja Nikon Aculon-laseretäisyysmitan erot mittausnopeudessa
Tiina, Kosonen (2020)
Tiina, Kosonen
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004155094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004155094
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tutkimuksen avulla pyrittiin tehostamaan käytännön maastomittauksia puun pituuden mittaamisen osalta. Odotettiin tulosten myös helpottavan mittalaitteen hankintapäätöksessä. Tutkimus on ajankohtainen, sillä kustannustehokas toiminta on tärkeää metsäammattilaisen työssä uudistuvan metsätalouden keskellä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen ja työntutkimuksen menetelmiä käyttäen. Kiintiöotannan avulla varmistettiin otoksen edustavuus ja tarkkuus jakamalla perusjoukko luokkiin ennen otoksen poimimista. Tutkimuksen avulla selvitettiin puun pituuden mittaamiseen kulunutta aikaa Suunto-hypsometrin ja Nikon Aculon-laseretäisyysmitan välillä eri kehitysluokan metsissä.
Tuloksien osalta ratkaisevassa roolissa oli metsikön kehitysluokka sekä aluskasvillisuuden määrä. Parhaiten vertailtavissa olivat harvennetuissa kasvatusmetsissä tehdyt mittaukset, joissa molemmat laitteet toimivat mittauksen osalta moitteitta.
Jatkotutkimuksena työntutkimusta käyttäen pyrittäisiin löytämään kaikista tehokkaimmat mittausvälineet ja niiden yhdistelmät, jolloin saataisiin lyhennettyä maastossa käytettyä aikaa ja tehostamaan työpäivää. Myös käyttäjäkokemukset voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi kyselyn tai metsäammattilaisten haastatteluna.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen ja työntutkimuksen menetelmiä käyttäen. Kiintiöotannan avulla varmistettiin otoksen edustavuus ja tarkkuus jakamalla perusjoukko luokkiin ennen otoksen poimimista. Tutkimuksen avulla selvitettiin puun pituuden mittaamiseen kulunutta aikaa Suunto-hypsometrin ja Nikon Aculon-laseretäisyysmitan välillä eri kehitysluokan metsissä.
Tuloksien osalta ratkaisevassa roolissa oli metsikön kehitysluokka sekä aluskasvillisuuden määrä. Parhaiten vertailtavissa olivat harvennetuissa kasvatusmetsissä tehdyt mittaukset, joissa molemmat laitteet toimivat mittauksen osalta moitteitta.
Jatkotutkimuksena työntutkimusta käyttäen pyrittäisiin löytämään kaikista tehokkaimmat mittausvälineet ja niiden yhdistelmät, jolloin saataisiin lyhennettyä maastossa käytettyä aikaa ja tehostamaan työpäivää. Myös käyttäjäkokemukset voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi kyselyn tai metsäammattilaisten haastatteluna.