Rotevat-liikuntaneuvontahankkeen toteutus ja arviointi

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Pielavedellä ja Keiteleellä Rotevat-liikuntaneuvontahanke, jonka pohjalta syntyi malli liikuntaneuvontapalvelulle molemmissa kunnissa. Opinnäytetyössä kuvataan hankeprosessin eteneminen ja hankkeen tulokset sekä tulevaisuuden malli liikuntaneuvonnasta molemmissa kunnissa. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja etenee mukaillen kehittämistoiminnan konstruktivistista mallia.

Työn toimeksiantajana toimi Pielaveden kunta, mutta kyseessä oli molempien kuntien (Pielavesi ja Keitele) yhteinen hanke. Opinnäytetyön kirjallisuusosiossa tarkastellaan liikunnan edistämistä kuntatasolla, työikäisten liikunta- ja ravitsemustottumuksia sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä toteutettavaa elintapaneuvontaa, joka sisältää liikuntakäyttäytymisen sekä liikunta- ja ravitsemusneuvonnan.

Rotevat-liikuntaneuvontahankkeessa oli mukana loppuun saakka 23 osallistujaa molemmat kunnat huomioiden. Hanke toteutettiin syksyllä 2019 ja se oli kestoltaan noin kolme (3) kuukautta. Hanke oli osallistujille maksuton ja se sisälsi hankkeen alussa haastattelut, kehonkoostumusmittaukset sekä lihaskuntotestit ja hankkeen lopussa niin ikään samat mittaukset ja testit sekä palautteen keräämisen ja kuuden henkilön haastattelut. Molemmissa kunnissa järjestettiin hankkeen alkupuolella myös ravitsemusterapeutin pitämät ravitsemusluennot. Jokaiselle osallistujalle laadittiin henkilökohtainen liikuntaohjelma ja hankkeen aikana jokaiselle osallistujalle järjestettiin kaksi (2) henkilökohtaista tapaamista. Kummassakin kunnassa järjestettiin myös neljä (4) ryhmäharjoitusta. Oleellista hankkeessa oli painottaa pysyvien, terveyttä ja hyvinvointia tukevian elintapojen oppimista ja omaksumista nopeiden ja tiukkojen elintapamuutosten sijaan.

Suurin osa osallistujista (n=23) pystyi parantamaan prosessin aikana tuloksiaan kehonkoostumusmittauksessa sekä lihaskuntotesteissä. Testattavia lihaskuntoliikkeitä olivat kyykky, etunojapunnerrus, istumaannousu ja pystypunnerrus sekä lisäksi mitattiin vyötärönympärys. Fyysisten mittausten lisäksi osallistujien näkemykset ja ajatukset elintapamuutoksesta ja sen tärkeydestä kehittyivät hankkeen aikana. Osallistujien tyytyväisyys hankkeeseen oli suurimmalta osin hyvällä tasolla, ja palautteissa sekä haastatteluissa nousi esille erilaisia tarpeita ja toiveita liittyen tulevaan liikuntaneuvontaan kunnissa.

Opinnäytetyön avulla pystyttiin kartoittamaan tarvetta liikuntaneuvontapalvelulle molemmissa kunnissa sekä havaitsemaan millaisia muutoksia asukkaiden terveydessä voidaan saada aikaan. Resurssit huomioiden kummassakaan kunnassa ei voida järjestää liikuntaneuvontaa hankkeen toimintaa vastaavalla tavalla, mutta liikuntaneuvonta jää silti kuntien liikuntapalvelutarjontaan pienemmässä mittakaavassa.