Keski-Suomen pelastuslaitoksen operatiivinen johtaminen
Lehtinen, Riku (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004165174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004165174
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Keski-Suomen pelastuslaitoksen operatiivisen johtamisen nykytila ja laatia kehittämissuunnitelma operatiivisen johtamisen toteuttamiseksi tulevaisuudessa.
Kehittämistehtävä toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittiin operatiivisen toiminnan johtamisen nykytilaa, sitä ohjaavaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä olemassa olevaa faktatietoa uuden mallin perusteeksi.
Opinnäytetyön viitekehys rakentui pelastuslaitosten toimintaa ohjaavaan normiperustaan kuten pelastuslakiin. Normiperustan lisäksi opinnäytetyötä ohjasi Keski-Suomen pelastuslaitoksen riskianalyysi, tapahtuneiden onnettomuuksien historiatiedot, jotka on kirjattu Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastoon (PRONTO) sekä eri oikeusasteiden päätökset muun muassa varallaolosta.
Teoreettisen viitekehyksen tueksi lähetettiin 17 Suomen 22 pelastuslaitokseen kysely, jossa tiedusteltiin kyseisten pelastuslaitosten operatiivisen johtamisen malleja. Tällä vertailulla pyrittiin selvittämään eri johtamismallien soveltuvuutta Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimintaympäristöön.
Tämän kehittämistehtävän valmistumisen aikaan ei ole vielä saatu päätöksiä varallaolon kohtalosta pelastustoimessa. Käsiteltyjen tapausten päätösten perusteella näyttää vahvasti siltä, että nykymuotoisena varallaolo ei tule jatkumaan. Varallaolon poistumisen myötä Keski-Suomen pelastuslaitoksen operatiivinen johtaminen tulee muuttumaan. Kehittämistehtävän tuloksena on käytössä olevien resurssien, toimintaympäristön ja sen riskeihin sekä varautumisen näkökulmasta luotu malli, miten operatiivinen johtaminen voidaan toteuttaa.
Malli perustuu kahteen tai kolmeen ympärivuorokautisesti päivystävään palomestariin, joiden lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitokselle perustetaan 24/7 tilannekeskus. Tilannekeskuksessa toimiva palomestari toimii pelastustoiminnan johtajana pelastusryhmän tehtävissä sekä pelastuskomppanian tai -yhtymän tehtävissä, kunnes päivystävä päällikkö ottaa tilanteen johtaakseen. Tilannekeskuksen tehtävänä on myös tukea pelastustoiminnan- tai tilannepaikanjohtajaa onnettomuustilanteissa.
Kehittämistehtävä toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittiin operatiivisen toiminnan johtamisen nykytilaa, sitä ohjaavaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä olemassa olevaa faktatietoa uuden mallin perusteeksi.
Opinnäytetyön viitekehys rakentui pelastuslaitosten toimintaa ohjaavaan normiperustaan kuten pelastuslakiin. Normiperustan lisäksi opinnäytetyötä ohjasi Keski-Suomen pelastuslaitoksen riskianalyysi, tapahtuneiden onnettomuuksien historiatiedot, jotka on kirjattu Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastoon (PRONTO) sekä eri oikeusasteiden päätökset muun muassa varallaolosta.
Teoreettisen viitekehyksen tueksi lähetettiin 17 Suomen 22 pelastuslaitokseen kysely, jossa tiedusteltiin kyseisten pelastuslaitosten operatiivisen johtamisen malleja. Tällä vertailulla pyrittiin selvittämään eri johtamismallien soveltuvuutta Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimintaympäristöön.
Tämän kehittämistehtävän valmistumisen aikaan ei ole vielä saatu päätöksiä varallaolon kohtalosta pelastustoimessa. Käsiteltyjen tapausten päätösten perusteella näyttää vahvasti siltä, että nykymuotoisena varallaolo ei tule jatkumaan. Varallaolon poistumisen myötä Keski-Suomen pelastuslaitoksen operatiivinen johtaminen tulee muuttumaan. Kehittämistehtävän tuloksena on käytössä olevien resurssien, toimintaympäristön ja sen riskeihin sekä varautumisen näkökulmasta luotu malli, miten operatiivinen johtaminen voidaan toteuttaa.
Malli perustuu kahteen tai kolmeen ympärivuorokautisesti päivystävään palomestariin, joiden lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitokselle perustetaan 24/7 tilannekeskus. Tilannekeskuksessa toimiva palomestari toimii pelastustoiminnan johtajana pelastusryhmän tehtävissä sekä pelastuskomppanian tai -yhtymän tehtävissä, kunnes päivystävä päällikkö ottaa tilanteen johtaakseen. Tilannekeskuksen tehtävänä on myös tukea pelastustoiminnan- tai tilannepaikanjohtajaa onnettomuustilanteissa.