Sairaanhoitajien kokemuksia mentoroinnista teho-osastolla
Luukkonen, Mervi; Pyykkönen, Hanna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004175288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004175288
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia nykyisestä mentorointiprosessista HUS/ Meilahden Teho- ja tehovalvontaosasto M1:llä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää mentorointiprosessin kehittämisessä kyseisellä osastolla. Tutkimuksen tarve nousi työelämäkumppanin halusta kehittää jo käytössä olevaa mentorointiprosessia strukturoidummaksi. Opinnäytetyön teoreettinen tausta muodostuu mentoroinnista, mentorointiprosessista sekä tehohoitotyöstä. Mentorointia on tehohoitotyön kontekstissa tutkittu Suomessa vain vähän, joten opinnäytetyöstä saatujen tulosten myötä mentorointiprosessia voidaan kehittää.
Opinnäytetyö toteutettiin pääasiassa laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyössä on myös määrällinen osuus, jossa on kuvattu mentorointiparien tapaamisissa täyttämien tapaamiskaavakkeiden sisältöjä. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä sairaanhoitajaa (n=10), jotka ovat osallistuneet mentorointiprosessiin Meilahden teho- ja tehovalvontaosastolla. Määrällisessä osuudessa analysoitiin mentorointitapaamisten yhteydessä täytettyjä kaavakkeita (n=35), jotka valikoituivat tutkimukseen satunnaisesti.
Kokemukset mentoroinnin toteuttamisesta olivat pääsääntöisesti myönteisiä, mentorointiprosessin koettiin vahvistavan ammattitaitoa sekä edistävän työhön sitoutumista. Esille nousi myös kielteisiä kokemuksia. Mentoroinnin kehittämisen kannalta oleelliset tulokset olivat kokemuksia tuen tarpeesta, tapaamisten järjestelystä sekä perehdytyksestä. Tulokset on kerrottu siten, että työnantajataho voisi kehittää mentorointiprosessia vastaamaan enemmän sairaanhoitajien tarpeita ja luomaan mentorointiprosessista strukturoidumman ja tarpeisiinsa sopivan.
Opinnäytetyö toteutettiin pääasiassa laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyössä on myös määrällinen osuus, jossa on kuvattu mentorointiparien tapaamisissa täyttämien tapaamiskaavakkeiden sisältöjä. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä sairaanhoitajaa (n=10), jotka ovat osallistuneet mentorointiprosessiin Meilahden teho- ja tehovalvontaosastolla. Määrällisessä osuudessa analysoitiin mentorointitapaamisten yhteydessä täytettyjä kaavakkeita (n=35), jotka valikoituivat tutkimukseen satunnaisesti.
Kokemukset mentoroinnin toteuttamisesta olivat pääsääntöisesti myönteisiä, mentorointiprosessin koettiin vahvistavan ammattitaitoa sekä edistävän työhön sitoutumista. Esille nousi myös kielteisiä kokemuksia. Mentoroinnin kehittämisen kannalta oleelliset tulokset olivat kokemuksia tuen tarpeesta, tapaamisten järjestelystä sekä perehdytyksestä. Tulokset on kerrottu siten, että työnantajataho voisi kehittää mentorointiprosessia vastaamaan enemmän sairaanhoitajien tarpeita ja luomaan mentorointiprosessista strukturoidumman ja tarpeisiinsa sopivan.