Valmiussuunnitelman laatiminen yksityisen terveysalan toimijan häiriötilanteiden hallinnan tueksi

Abstract

Opinnäytetyössä kuvataan valmiussuunnitelman kehittämisprosessi.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää yksityisen terveysalan sektorin yritykselle, toimialan yleiset varautumisyhteistyön vaatimukset täyttävä valmiussuunnitelman runkomalli häiriötilanteiden hallintaan.

Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan valmiussuunnittelun prosessi. Valmiussuunnitelman toimintaympäristöä tarkastellaan turvallisuustilanteiden, uhkien, resurssien ja toiminta-analyysin näkökulmasta. Varautumisen yhteistyön vaatimustasoa tarkastellaan kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan ydintoimintojen viitekehyksestä. Samalla esitetään keskeiset toimialan valmiussuunnittelua ohjaavat viranomaistahot ja lainsäädäntö.

Teoreettisen viitekehyksen perusteella yksityisen terveyssektorin toimijalla ei ole suoraa valmiuslainsäädäntöön perustuvaa velvoitetta varautua yhteiskunnan poikkeustilanteisiin. Valmiussuunnitelman lähtökohdat perustuvat yhteiskuntavastuuseen, sopimusvaatimuksiin, toimialaa vahvasti ohjaavaan valvontalainsäädäntöön sekä yrityksen oman toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Sosiaali- ja terveysalaa koskevien rakenneuudistuksien ja sopimusperusteisen varautumisen lainsäädännön valmistelun myötä yksityisen toimijan valmiussuunnittelun vaatimustasoon on kuitenkin odotettavissa lähivuosina muutoksia. Keskeiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelmia ohjaavaksi viranomaislähteeksi osoittautui Sosiaali- ja terveysministeriön (2019:10) ohje, jonka mukaan häiriötilanteen hallintamallin tulisi sisältää kuvaus seuraavista häiriötilanteen aikaisista toiminnoista: tilannekuvan muodostaminen, reagointi ja hälytysohjeet, johtamisvastuiden määrittäminen, operatiivinen toiminta häiriötilanteessa, viestintä, toipuminen ja arviointi.

Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa valmiussuunnittelu viedään organisaation jatkuvuudenhallinnan tasolle määrittelemällä haastattelujen ja sisällönanalyysin perusteella organisaation ydintoiminnot, kriittiset prosessit, uhkatekijät sekä organisaatiossa jo käytössä olevat toimintamallit häiriötilanteissa. Tuloksien mukaan organisaation ydintoimintoja vastaan on tehty uhka-analyysejä ja uhkatilanteita vastaan on laadittu toimintamalleja, mutta systemaattista operatiivista toimintaa häiriötilanteissa ohjaavaa valmiussuunnittelua ei ole toistaiseksi käytössä.

Teoreettisen viitekehyksen ja tutkimustuloksien perusteella kohdeorganisaatiolle laaditaan viranomaisohjeistukset täyttävä häiriötilanteiden hallintamalli, joka täydennettynä organisaation omilla malleilla, voi toimia yrityksen valmiussuunnitelman runkona. Jatkoehdotuksena todetaan, että kohdeorganisaatio laajentaisi uhka-analyysia arvioimalla ydintoimintojen kannalta merkittävimmät kansallisen tason uhat ja määrittäisi toimintakykyvaatimukset myös poikkeusolojen varalle. Samalla organisaation tulisi määrittä valmiussuunnittelun tavoitetaso ja toimintokohtaiset kriittiset prosessit, joilla palvelutoimintaa voidaan jatkaa vaarantamatta potilasturvallisuutta.