Trakeostomoidun lapsipotilaan kommunikaatio : systematisoitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Trakeostomoidut lapsipotilaat ovat pieni ja harvinainen potilasryhmä, jolla on paljon myös muita sairauksia. Trakeostooma itsessään on monimutkainen hoidettava ja vaatii paljon osaamista ja moniammatillista yhteistyötä hoitavilta tahoilta. Trakeostooma joudutaan tekemään yleensä pienille vauvoille ja lapsille, joilla puheenkehitys on tärkeimmässä vaiheessa. Trakeostooma aiheuttaa usein puhekyvyn menetyksen, jolloin muita kommunikaatiomenetelmiä tulee tarvittaessa käyttää, kunnes trakeostooma voidaan mahdollisesti poistaa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin kartoittaa, mitä kommunikaatiohaasteita trakeostomoiduilla lapsilla on ja millaisia kuntouttavia menetelmiä heillä voi käyttää äänenkäytön rajoitukset huomioon ottaen. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteen näillä lapsilla nykyisin käytössä olevat kommunikaatio- ja kuntoutusmenetelmät ja muodostaa niistä lyhyt ja selkeä kokonaisuus.

Kirjallisuuskatsaus toteutettiin etsimällä kahdesta tietokannasta (Science Direct Elsevier ja Google Scholar) aiheeseen soveltuvia tutkimuksia. Tiedonhaku rajattiin koskemaan vain suhteellisen uusia tutkimuksia vuosilta 2010 - 2020. Hakukielenä oli englanti.

Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että trakeostomoitujen lapsipotilaiden sairastavuuden takia kommunikaatio ei tule tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, vaikkakin lasta hoitavat tahot tiedostavat asian tärkeyden. Monet lapset viettävät ensimmäiset elinkuukautensa sairaalassa ennen kuin tilanne stabiloituu ja kotiutuminen tulee ajankohtaiseksi. Vasta silloin myös muut arkiset toiminnot (kuten kommunikointi) selkiytyvät. Käytetyt kommunikaatiomenetelmät riippuvat lapsen kokonaistilanteesta ja sairastavuudesta. Useimmat lapset kykenevät käyttämään puhekorkkia, jolloin puheentuotto on lähes normaalia. Muutoin käytössä ovat erilaiset viittomat tai muut avustavat menetelmät. Kuntoutuksen saatavuus on tärkeässä asemassa, sillä esimerkiksi suun motoriikan ja nielemisen harjoittelu vaikuttaa ratkaisevasti puhekykyyn.

Mahdollisimman varhainen tuki on tarpeen, jotta vältetään ongelmia tulevaisuudessa. Lapset kasvavat, aloittavat koulunkäynnin ja kaipaavat ikätoveriensa seuraa ja hyväksyntää sairauksista riippumatta. Hyvät kommunikaatiotaidot auttavat selviytymään elämässä myöhemmin, vaikka alku olisikin ollut hankalaa.

Asiasanat: trakeostooma, lapsipotilaat, kommunikaatio, puheentuotto