Ehkäisevä lastensuojelutyö alakoulussa : toimintatutkimus koulun ja lastensuojelun toimijoiden yhteistyöstä

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli ehkäisevän lastensuojelutyön kehittäminen alakoulussa. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena eräässä keskisuuren kunnan alakoulussa Kanta-Hämeen alueella. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli edistää dialogisia ja reflektiivisiä käytäntöjä alakoulun ja lastensuojelun yhteistyössä. Kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää yhteisiä käytäntöjä alakoulun ja lastensuojelun toimijoiden välille. Tavoitteena oli myös toimintatutkimuksellisessa prosessissa selvittää, mitä ehkäisevä lastensuojelutyö on ja miten sitä tehdään alakoulussa.

Kehittämishanke toteutettiin koulun ja lastensuojelun toimijoita osallistavana toimintatutkimuksena, jossa hyödynnettiin erilaisia luovia menetelmiä. Kehittämishankkeen neljään yhteistyöiltapäivään osallistui noin 15 toimijaa alakoulun 26:stä sekä lastensuojelun viidestä toimijasta. Aineistona olivat yhteistyöiltapäivien havaintomuistiinpanot, nauhoite ja videoitu dokumentti sekä itsearviointilomakkeisto. Menetelmänä aineiston analysointiin käytettiin laadullista sisällönanalyysia.

Koulun ja lastensuojelun toimijoiden mukaan ehkäisevä lastensuojelutyö alakoulussa nähdään lapsen arjen tukemisena, kuten hyvänä perusopetuksena ja oppilaan arvostamisena, sekä huolen tunnistamisena ja siihen puuttumisena. Alakoulu nähdään osana lastensuojelua ja vaikutusmahdollisuudet lapsen hyvinvointiin tunnistetaan. Moniammatillinen yhteistyö ymmärretään oman työn ja jaksamisen tukena. Huolen tunnistaminen ja puuttuminen perustuvat jokaisen subjektiivisiin kokemuksiin, mikä nähdään haasteena oikea-aikaiselle varhaiselle puuttumiselle. Ehkäisevän lastensuojelutyön ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisen haasteena nähdään ajanpuute yhteistyölle.

Konkreettisina kehittämisehdotuksina ehdotetaan toimijoiden säännöllisiä yhteistyötapaamisia, sosiaalityöntekijän konsultaatiota ja lastensuojelun työntekijöiden jalkautumista koululle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että dialogin avulla toimijoiden tietoisuus toistensa asiantuntijuuksista ja työstä lisääntyi ja roolit lapsen palvelupolussa ehkäisevää lastensuojelutyötä toteutettaessa selkiytyivät.

The idea of this thesis was to develop preventive child welfare work in primary school. The thesis was carried out as a development project for a local medium-sized primary school in Häme region. The purpose of the development project was to enhance common practices with dialogue and selfreflection between the actors in school and child protection. The aim was to determine with functional research methods what preventive child welfare is and how it is carried out in primary school.

The method in development project was participatory functional research, which utilized a variety of creative methods. The development process included four development afternoons. Out of 26 primary school actors and five child protection employees, about 15 participated. The data included co-observation notes from the afternoons, a recording and a videotaped recording and self-evaluation forms. The research method was a qualitative content analysis.

According to participants, the preventive child welfare work in primary school contains supporting child`s daily life, including good basic education and appreciation of a child as well as identification of concerns and intervention.

Primary school is seen as part of the child protection and its influence on wellbeing of a child is recognised. The actors understand multidisciplinary cooperation as a support for their own work as well as their wellbeing. Recognition of concern and intervention are based on subjective experiences. That is seen as a challenge for the rightly timed early intervention. The challenge of the preventive child welfare and multidisciplinary cooperation is the lack of time.

Participants` development proposals are: regular meetings between school and child protection, counseling of a social worker and child protection’s dismounting to the school. As a conclusion, with the help of dialogue, the actors’ awareness of each other`s expertise and work grew. Also the roles in the realization of preventive child care services were clarified.