Kustannusvertailu uudisrakennuksen ja vanhan omakotitalon saneerauksen välillä
Ala-Jääski, Jani (2020)
Ala-Jääski, Jani
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215467
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli verrata kustannuksia uudisrakennuksen rakentamisen ja vanhan saneerauksen välillä. Halusin henkilökohtaisesti selvittää konkreettisia kustannuksia kahden edellä mainitun vaihtoehdon välillä sekä ottaa kantaa 50-luvun omakotitalon tyypillisiin korjaustarpeisiin.
Saneerauskohteen osalta työssä jouduttiin käyttämään paljon oletus- ja keskiarvoja, sillä tarkkaa saneerauskohdetta ei ollut valittuna. Hankintahinta kohteelle perustui työn tekohetken hintojen keskiarvoon Kotkan alueella. Korjauskustannukset perustuivat Hengitysliiton tarjoamaan kustannuslaskuriin, joka tarjosi tietyillä esitiedoilla täytettynä suuntaa antavat korjauskustannukset eri rakennusosille. Uudisrakennuksen kustannukset määräytyivät Sievitalo Oy:ltä saadun tarjouksen perusteella. Toimituslaajuutena uudisrakennuksessa käytettiin ”muuttovalmis” -valmiusastetta.
Työn tuloksesta voidaan päätellä 50-luvun omakotitalon saneerauksen olevan uudisrakennuksen rakentamista halvempaa. Vanhan omakotitalon saneerauksen hallittu läpivienti vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja ymmärrystä vanhan talon rakennusfysikaalisesta toiminnasta. Uudisrakennuksen kohdalla riskit budjetin ylitykseen ovat huomattavasti pienemmät, sillä tilaajan ja talotehtaan välisellä sopimuksella talotehdas sitoutuu toimittamaan rakennuksen sovittuun valmiusasteeseen asti ennakkoon määritellyllä rahasummalla. Saneerauskohteessa budjetin ylitykseen vaikuttavia riskejä ovat pintojen alta löytyvät kosteus ja homevauriot, sekä korjaustyön epäonnistuminen.
Saneerauskohteen osalta työssä jouduttiin käyttämään paljon oletus- ja keskiarvoja, sillä tarkkaa saneerauskohdetta ei ollut valittuna. Hankintahinta kohteelle perustui työn tekohetken hintojen keskiarvoon Kotkan alueella. Korjauskustannukset perustuivat Hengitysliiton tarjoamaan kustannuslaskuriin, joka tarjosi tietyillä esitiedoilla täytettynä suuntaa antavat korjauskustannukset eri rakennusosille. Uudisrakennuksen kustannukset määräytyivät Sievitalo Oy:ltä saadun tarjouksen perusteella. Toimituslaajuutena uudisrakennuksessa käytettiin ”muuttovalmis” -valmiusastetta.
Työn tuloksesta voidaan päätellä 50-luvun omakotitalon saneerauksen olevan uudisrakennuksen rakentamista halvempaa. Vanhan omakotitalon saneerauksen hallittu läpivienti vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja ymmärrystä vanhan talon rakennusfysikaalisesta toiminnasta. Uudisrakennuksen kohdalla riskit budjetin ylitykseen ovat huomattavasti pienemmät, sillä tilaajan ja talotehtaan välisellä sopimuksella talotehdas sitoutuu toimittamaan rakennuksen sovittuun valmiusasteeseen asti ennakkoon määritellyllä rahasummalla. Saneerauskohteessa budjetin ylitykseen vaikuttavia riskejä ovat pintojen alta löytyvät kosteus ja homevauriot, sekä korjaustyön epäonnistuminen.