Auroran avohoitovalmennuksen ryhmätoimintojen kartoittaminen - kuntoutujien ja hoitajien näkemykset
Reponen, Marjo; Väistö, Tuija (2020)
Reponen, Marjo
Väistö, Tuija
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225618
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa yksikön kuntoutujien ja hoitajien kertomuksien perusteella Auroran avohoitovalmennuksen ryhmätoimintojen tavoitteellisuutta. Auroran avohoitovalmennus on helsinkiläisille mielenterveyskuntoutujille suunnattu yksikkö, jonka tarkoituksena on opettaa muun muassa yksikön omien ryhmien ja kolmannen sektorin ryhmien avulla kuntoutujille taitoja, joilla he pystyisivät siirtymään itsenäisempään elämään. Yksikön kuntoutujat sairastavat pääsääntöisesti skitsofreniaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, tarvitaanko ryhmätoimintoihin muutoksia ja jos tarvitaan, niin minkälaisia. Tutkimuskysymyksinä olivat millaisina kuntoutujat ja hoitajat kokivat ryhmätoiminnot sekä miten kuntoutujat ja hoitajat kokivat olemassa olevien ryhmien tukevan kuntoutujan kuntoutumaan tavoitteidensa mukaisesti.
Tietoperustana opinnäytetyössä käytettiin kirjallisuutta, tutkimuksia ja internet-lähteitä. Auroran avohoitovalmennuksen taustatiedot saatiin osastonhoitajalta sekä yksikön osastotunnilta. Tutkimuksessa käytettiin Medic-, PubMed-, CINAHL- ja Laurea Finna –tietokantoja. Haku rajattiin koskemaan 2000-lukua ja psykoosipotilaita. Hakuperusteena käytettiin ryhmätoimintoja ja niiden vaikuttavuutta psykoosipotilaiden kuntoutukseen Suomessa ja ulkomailla. Teoriaosuudessa käsitellyt aiheet ovat mielenterveyskuntoutus, psykoosisairaudet, skitsofrenia, psykoosien ja skitsofrenian esiintyvyys Suomessa ja maailmalla, ryhmätoiminta ja Auroran avohoitovalmennus-yksikkö.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöllisiä teemahaastatteluita. Haastateltavina olivat yksikön kaksi kuntoutujaa ja kaksi hoitajaa. Haastattelut äänitettiin ja äänitteet litteroitiin. Saadut tulokset analysoitiin sisällönanalyysilla.
Haastatteluiden tuloksina tuli esille, että haastateltavat olivat tyytyväisiä tarjolla oleviin ryhmätoimintoihin. Selvisi myös, että haasteltavat eivät olleet tietoisia kaikista ryhmistä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että ryhmien tavoitteet eivät olleet selkeästi tiedossa, vaikka kaikki haastateltavat nimesivät paljon erilaisia ryhmätoimintojen hyötyjä. Tuli esille, että yksikössä tehdään tutustumiskäyntejä erilaisiin kolmannen sektorin ryhmiin ja kuntoutujia yritetään ohjata niihin, mutta näistä toimista huolimatta niihin säännöllinen osallistuminen on melko vähäistä.
Kehitysehdotuksena yksikköön on, että laadittaisiin taulukko tai lukujärjestys olemassa olevista ryhmistä, jotka olisivat sekä kuntoutujien että työntekijöiden näkyvillä. Lisäksi kehitysehdotuksena on, että ryhmien tavoitteet tehtäisiin yhdessä koko henkilökunnan kesken ja tuotaisiin selkeästi esille kaikkien tietoisuuteen. Haastatteluista kävi ilmi, että kolmannen sektorin järjestämiä ryhmiä voisi hyödyntää vielä tehokkaammin. Esimerkiksi kuntoutujalle voisi asettaa tavoitteeksi löytää sellainen kolmannen sektorin ryhmä, johon osallistumisen voisi ottaa osaksi viikko-ohjelmaa. Käyttämällä hyödyksi kolmannen sektorin ryhmiä voitaisiin luoda silta tulevaan itsenäisempään elämään, jossa tuttu ryhmätoiminta jatkuisi Auroran avohoitovalmennuksen kuntoutusjakson jälkeen.
Tietoperustana opinnäytetyössä käytettiin kirjallisuutta, tutkimuksia ja internet-lähteitä. Auroran avohoitovalmennuksen taustatiedot saatiin osastonhoitajalta sekä yksikön osastotunnilta. Tutkimuksessa käytettiin Medic-, PubMed-, CINAHL- ja Laurea Finna –tietokantoja. Haku rajattiin koskemaan 2000-lukua ja psykoosipotilaita. Hakuperusteena käytettiin ryhmätoimintoja ja niiden vaikuttavuutta psykoosipotilaiden kuntoutukseen Suomessa ja ulkomailla. Teoriaosuudessa käsitellyt aiheet ovat mielenterveyskuntoutus, psykoosisairaudet, skitsofrenia, psykoosien ja skitsofrenian esiintyvyys Suomessa ja maailmalla, ryhmätoiminta ja Auroran avohoitovalmennus-yksikkö.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöllisiä teemahaastatteluita. Haastateltavina olivat yksikön kaksi kuntoutujaa ja kaksi hoitajaa. Haastattelut äänitettiin ja äänitteet litteroitiin. Saadut tulokset analysoitiin sisällönanalyysilla.
Haastatteluiden tuloksina tuli esille, että haastateltavat olivat tyytyväisiä tarjolla oleviin ryhmätoimintoihin. Selvisi myös, että haasteltavat eivät olleet tietoisia kaikista ryhmistä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että ryhmien tavoitteet eivät olleet selkeästi tiedossa, vaikka kaikki haastateltavat nimesivät paljon erilaisia ryhmätoimintojen hyötyjä. Tuli esille, että yksikössä tehdään tutustumiskäyntejä erilaisiin kolmannen sektorin ryhmiin ja kuntoutujia yritetään ohjata niihin, mutta näistä toimista huolimatta niihin säännöllinen osallistuminen on melko vähäistä.
Kehitysehdotuksena yksikköön on, että laadittaisiin taulukko tai lukujärjestys olemassa olevista ryhmistä, jotka olisivat sekä kuntoutujien että työntekijöiden näkyvillä. Lisäksi kehitysehdotuksena on, että ryhmien tavoitteet tehtäisiin yhdessä koko henkilökunnan kesken ja tuotaisiin selkeästi esille kaikkien tietoisuuteen. Haastatteluista kävi ilmi, että kolmannen sektorin järjestämiä ryhmiä voisi hyödyntää vielä tehokkaammin. Esimerkiksi kuntoutujalle voisi asettaa tavoitteeksi löytää sellainen kolmannen sektorin ryhmä, johon osallistumisen voisi ottaa osaksi viikko-ohjelmaa. Käyttämällä hyödyksi kolmannen sektorin ryhmiä voitaisiin luoda silta tulevaan itsenäisempään elämään, jossa tuttu ryhmätoiminta jatkuisi Auroran avohoitovalmennuksen kuntoutusjakson jälkeen.