Vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää arviointia valtionavustuksien myöntöprosessiin : case: opetus- ja kulttuuriministeriön tukemien nuorisokeskusten yleisavustukset

Abstract

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää satoja miljoonia euroja erilaisen kansalaistoiminnan tukemiseen yleis- ja erityisavustuksina. Jatkossa jaettavat määrärahat saattavat vähentyä, mikä tarkoittaa sitä, että rahoituksen kriteerien ja vaikuttavuuden arvioinnin tärkeys korostuu entisestään vähäisempiä rahoja jaettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen valtionavustusprosessista on teetetty ulkopuolinen selvitys. Selvitys osoittaa, ettei ministeriön valtionavustusprosessi ole kaikilta osiltaan läpinäkyvä ja vaikuttavuus ei näyttäisi vaikuttavan päätöksenteossa. Tässä tutkivassa kehittämistyössä haluttiin saada tieto siitä, miten vaikuttavuutta voidaan mitata ja arvioida nykyistä paremmin.

Kehittämistyössä etsittiin ymmärrystä siitä, mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan. Kehittämistyössä etsittiin teoriatietoa käsitteistä, vaikuttavuuden mittaamisesta ja arvioinnista sekä niihin liittyvistä jo olemassa olevista työkaluista. Vaikuttavuus käsitteenä on hyvin monitulkintainen ja tässä työssä pyrittiin etsimään sille kuvaus erityisesti valtionavustusten näkökulmasta.

Lähestymistavaksi tähän kehittämistyöhön valittiin tapaustutkimus. Tutkimuksen ajallista rajausta säätelee vuonna 2017 voimaan tullut nuorisolaki ja valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta. Tässä kehittämishankkeessa selvitettiin tapausesimerkin kautta nuorisokeskusten valtionavustusprosessin nykytila ja miten vaikuttavuus näkyy päätöksenteossa, jotta saadaan oikea kuva siitä, mitä olisi tarve kehittää. Kartoituksen jälkeen kehittämistyössä haettiin ideoita benchmarkingia ja haastatteluja hyödyntäen ja mallinnettiin läpinäkyvämpää ja selkeämpää avustusprosessia, jossa noudatettaisiin paremmin laissa (1285/2016) säädettyä tehtävää. Jotta vaikuttavuutta voitaisiin mitata, arvioida ja todentaa, luotiin prosessiin uusi lomake.