Maahanmuuttajataustaisten perheiden toiveita uudelle perhekeskukselle
Palani, Zheela; Haltsonen, Helena; Inan, Cihan (2020)
Palani, Zheela
Haltsonen, Helena
Inan, Cihan
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296550
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kooste maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden toiveista uudelle perhekeskukselle. Kysely toteutettiin keväällä 2020. Kyselytutkimuksen kysymykset oli laadittu etukäteen Laurea-ammattikorkeakoulun lehtorin ja Espoon kaupungin ylihoitajan kesken. Tavoitteena oli selvittää palveluita ja sähköisiä palveluita, joita perheet toivoisivat perhekeskuksen tarjoavan. Tavoitteena oli myös selvittää tilatoiveet sekä toiveita moniammatillisista asiantuntijoista.
Suomi otti käyttöön perhekeskustoimintamallin vuonna 2002. Perhekeskuksen tarkoituksena on edistää perheiden ja lasten terveyttä ja hyvinvointia. Perhekeskus mahdollistaa vertaistuen ja yhteisöllisyyden vahvistamista.
Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jossa oli avoimia kysymyksiä. Kysely toteutettiin verkossa ja vastauksia saatiin kolmekymmentä. Kohderyhmänä toimii maahanmuuttajataustaiset lapsiperheet, joita löytyi lähipiiristä, tuttujen keskuudesta sekä sosiaalisen median ryhmistä. Kyselylomake käännettiin myös viron kielelle, lähestyäkseen vironkielisiä maahanmuuttajataustaisia lapsiperheitä.
Analysoitaessa ainestoa nousi selkeästi esiin, että maahanmuuttajataustaiset perheet toivoivat uuden perhekeskuksen olevan kutsuva ja kodinomainen. Perheet toivoivat palveluiden saannin olevan helppoa, yksinkertaista ja mahdollisesti omalla äidinkielellään. Maahanmuuttajataustaisten perheiden mielestä sähköisten palveluiden kuuluisi olla yksinkertaisia ja helppoja. Asiantuntijoiden suhteen maahanmuuttajataustaiset lapsiperheet kokivat sosiaalityöntekijöiden ja erilaisten terapeuttien palveluista olevan hyötyä.
Opinnäytetyössä kyselylomakkeen kysymyksiin vastaaminen saattoi tuntua työläältä ja kysymyksiä saatettiin ymmärtää eri tavalla kuin kysyjä oli alun perin tarkoittanut. Tutkielmassa nousi esille perheiden tietämättömyys perhekeskuksen toimintaa kohtaan. Opinnäytetyötä voitaisiin jatkaa toiminnallisena tai määrällisenä.
Suomi otti käyttöön perhekeskustoimintamallin vuonna 2002. Perhekeskuksen tarkoituksena on edistää perheiden ja lasten terveyttä ja hyvinvointia. Perhekeskus mahdollistaa vertaistuen ja yhteisöllisyyden vahvistamista.
Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jossa oli avoimia kysymyksiä. Kysely toteutettiin verkossa ja vastauksia saatiin kolmekymmentä. Kohderyhmänä toimii maahanmuuttajataustaiset lapsiperheet, joita löytyi lähipiiristä, tuttujen keskuudesta sekä sosiaalisen median ryhmistä. Kyselylomake käännettiin myös viron kielelle, lähestyäkseen vironkielisiä maahanmuuttajataustaisia lapsiperheitä.
Analysoitaessa ainestoa nousi selkeästi esiin, että maahanmuuttajataustaiset perheet toivoivat uuden perhekeskuksen olevan kutsuva ja kodinomainen. Perheet toivoivat palveluiden saannin olevan helppoa, yksinkertaista ja mahdollisesti omalla äidinkielellään. Maahanmuuttajataustaisten perheiden mielestä sähköisten palveluiden kuuluisi olla yksinkertaisia ja helppoja. Asiantuntijoiden suhteen maahanmuuttajataustaiset lapsiperheet kokivat sosiaalityöntekijöiden ja erilaisten terapeuttien palveluista olevan hyötyä.
Opinnäytetyössä kyselylomakkeen kysymyksiin vastaaminen saattoi tuntua työläältä ja kysymyksiä saatettiin ymmärtää eri tavalla kuin kysyjä oli alun perin tarkoittanut. Tutkielmassa nousi esille perheiden tietämättömyys perhekeskuksen toimintaa kohtaan. Opinnäytetyötä voitaisiin jatkaa toiminnallisena tai määrällisenä.