Kansainväliseen kasvuun digitaalisin työkaluin -hankkeen sivuston käytettävyystutkimus
Niemi, Kati (2020)
Niemi, Kati
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005036855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005036855
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Laurea-ammattikorkeakoulun Kansainväliseen kasvuun digitaalisin työkaluin -hankkeen verkkosivustoa, jotta sen toimivuutta voidaan kehittää. Kansainväliseen kasvuun digitaalisin työkaluin -hanke on osa Laurean yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittämisen kokonaisuutta, jonka tavoitteena on kehittää Uudenmaan alueen yritystoimintaa ja yritysverkostoja. Hankkeen verkkosivuston kohderyhmiä ovat Uudenmaan alueen pienet ja keskisuuret yritykset sekä kansainväliset osaajat, nk. talentit. Sivuston toimivuutta arvioitiin käytettävyyden ja käyttökokemuksen näkökulmasta. Tutkimukseen määritellyillä tutkimuskysymyksillä haluttiin selvittää, miten verkkosivuston kehittämiskohteita pystytään tunnistamaan sekä miten sivustoa voidaan parantaa arvioinnin avulla. Tutkimuksen aikana haluttiin selvittää myös mitä käytettävyys on sekä miten sitä voidaan arvioida ja testata.
Tämän opinnäytetyön tutkimuksen aikana käytettiin havainnointi- ja haastattelumenetelmiä laadullisen aineiston keräämiseksi. Tutkimus toteutettiin käytettävyystutkimuksena, johon kuului heuristiikkoihin perustuva verkkosivuston arviointi sekä testihenkilöiden kanssa tehty käytettävyystestaus. Kaikki seitsemän testaukseen osallistunutta henkilöä edustivat hankkeen verkkosivuston käyttäjäryhmiä. Heuristisen arvioinnin aikana verkkosivustolle tehtiin kaksi asiantuntijaläpikäyntiä, joiden aikana löydetyt käytettävyysongelmat merkittiin muistiin ja niille annettiin vakavuusluokitus. Käytettävyystestauksen aikana testihenkilöt tekivät määriteltyjä tehtäviä hankkeen sivustolla ja kuvailivat samalla ajatuksiaan. Henkilöiden kanssa tehtiin myös vapaamuotoinen haastattelu. Testaustilanteet videoitiin ja kaikki kerätty aineisto koottiin yhteen. Aineisto ensin luokiteltiin ja analysoitiin pohjautuen Nielsenin heuristiikkalistaan sekä seitsemänkohtaiseen käytettävyysongelman määrittelyyn.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hankkeen sivuston käytettävyysongelmat keskittyivät siihen, miten sivuston sisältö esitti saatavilla olevan tiedon. Käyttäjät eivät ymmärtäneet sivustolla käytettyjä käsitteitä ja heillä oli haasteita sivuston rakenteen ymmärtämisessä. Tulosten yllättävimpiä johtopäätöksiä oli, että vaikka hankkeen sivusto vaikuttaa selkeältä ja yksinkertaiselta, käyttäjillä oli kuitenkin paljon vaikeuksia sivuston käytössä, koska sen käyttämä logiikka ei sopinut yhteen käyttäjien logiikan kanssa. The aim of this Bachelor’s thesis was to examine Laurea University of Applied Sciences’ project Expand2eBusiness’ website in order to develop its functionality. The Expand2eBusiness project is a part of Laurea’s entrepreneurship segment focused on developing SMEs and the Uusimaa business networks as a whole. The project’s website targets its content to the SMEs in the Uusimaa area as well as to tech-savvy individuals, also called talents.
The starting point of the study was to assess the website’s functionality from the perspective of usability and user experience (UX). The research questions defined for the study aimed to examine how the website’s main development areas could be identified and how the website could be developed through the study. The study also aimed to determine what usability is and how it could be assessed and tested.
For this thesis’ study, observation and interviewing methods were used to gather qualitative material. The study was conducted as a usability study, which included an evaluation based on heuristics and usability tests done with test users. All seven persons who participated in the testing represented the website’s focus groups. The heuristic evaluation comprised of two walkthroughs, during which all discovered usability problems were marked down and given a severity rating. For the usability testing, the test users performed predefined tasks on the website while thinking aloud. An open-ended interview was also conducted with the users to find additional insight. The testing scenarios were recorded on video and all collected material from the walkthrough and testing were put together. The material was then categorized and analyzed based on Jakob Nielsen’s heuristics, and a seven-point reference list for usability problems was used.
The main conclusion of the study was that the website’s usability problems focused around how the website’s content presented the available information. The test users had difficulty understanding the concepts used on the website and they struggled to understand the website’s structure. One of the most unexpected conclusions of the study was that although the project’s website appeared clear and simple, the website’s logic did not match the users’, who in turn had significant difficulty in using the website.
Tämän opinnäytetyön tutkimuksen aikana käytettiin havainnointi- ja haastattelumenetelmiä laadullisen aineiston keräämiseksi. Tutkimus toteutettiin käytettävyystutkimuksena, johon kuului heuristiikkoihin perustuva verkkosivuston arviointi sekä testihenkilöiden kanssa tehty käytettävyystestaus. Kaikki seitsemän testaukseen osallistunutta henkilöä edustivat hankkeen verkkosivuston käyttäjäryhmiä. Heuristisen arvioinnin aikana verkkosivustolle tehtiin kaksi asiantuntijaläpikäyntiä, joiden aikana löydetyt käytettävyysongelmat merkittiin muistiin ja niille annettiin vakavuusluokitus. Käytettävyystestauksen aikana testihenkilöt tekivät määriteltyjä tehtäviä hankkeen sivustolla ja kuvailivat samalla ajatuksiaan. Henkilöiden kanssa tehtiin myös vapaamuotoinen haastattelu. Testaustilanteet videoitiin ja kaikki kerätty aineisto koottiin yhteen. Aineisto ensin luokiteltiin ja analysoitiin pohjautuen Nielsenin heuristiikkalistaan sekä seitsemänkohtaiseen käytettävyysongelman määrittelyyn.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hankkeen sivuston käytettävyysongelmat keskittyivät siihen, miten sivuston sisältö esitti saatavilla olevan tiedon. Käyttäjät eivät ymmärtäneet sivustolla käytettyjä käsitteitä ja heillä oli haasteita sivuston rakenteen ymmärtämisessä. Tulosten yllättävimpiä johtopäätöksiä oli, että vaikka hankkeen sivusto vaikuttaa selkeältä ja yksinkertaiselta, käyttäjillä oli kuitenkin paljon vaikeuksia sivuston käytössä, koska sen käyttämä logiikka ei sopinut yhteen käyttäjien logiikan kanssa.
The starting point of the study was to assess the website’s functionality from the perspective of usability and user experience (UX). The research questions defined for the study aimed to examine how the website’s main development areas could be identified and how the website could be developed through the study. The study also aimed to determine what usability is and how it could be assessed and tested.
For this thesis’ study, observation and interviewing methods were used to gather qualitative material. The study was conducted as a usability study, which included an evaluation based on heuristics and usability tests done with test users. All seven persons who participated in the testing represented the website’s focus groups. The heuristic evaluation comprised of two walkthroughs, during which all discovered usability problems were marked down and given a severity rating. For the usability testing, the test users performed predefined tasks on the website while thinking aloud. An open-ended interview was also conducted with the users to find additional insight. The testing scenarios were recorded on video and all collected material from the walkthrough and testing were put together. The material was then categorized and analyzed based on Jakob Nielsen’s heuristics, and a seven-point reference list for usability problems was used.
The main conclusion of the study was that the website’s usability problems focused around how the website’s content presented the available information. The test users had difficulty understanding the concepts used on the website and they struggled to understand the website’s structure. One of the most unexpected conclusions of the study was that although the project’s website appeared clear and simple, the website’s logic did not match the users’, who in turn had significant difficulty in using the website.