Perhe muutoksessa : Katsaus dialogisuuteen neuvolatyön toimintamallina
Karhinen, Hanna-Kaisa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276151
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on teoreettinen katsaus perheen yhteiskunnalliseen muutokseen ja dialogisuuteen neuvolatyön näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laajentaa ymmärrystä perheestä ja dialogisuudesta ja siten kehittää neuvolatyötä. Tavoitteena oli määritellä perhe käsitteenä ja kuvata sen murrosta suomalaisessa yhteiskunnassa, fiktiivisessä kirjallisuudessa ja neuvolatoiminnassa. Lisäksi tavoitteena oli tehdä katsaus dialogisuuteen teoreettisena käsitteenä ja tarkastella sitä toimintamallina neuvolan perhetyössä.
Perheen määrittely nostaa esiin käsitteen ristiriitaisuuden. Perhe on muuttunut niin moninaiseksi, että sen tarkka määrittely perheen ulkopuolelta on haastavaa. Työssä kuvataan muutosta, jota perhe ja sen mukana neuvolatyö on läpikäynyt erityisesti sotien jälkeisessä yhteiskunnassa. Neuvolatyön painopiste on muuttunut äideistä ja lapsikuolleisuuden vähentämisestä koko perheen kohtaamiseen ja tukemiseen.
Yksilön tuen tarpeen lisäksi neuvola palvelee myös yhteiskunnan tarpeita ja vastaa vaatimuksiin terveyden edistämisen näkökulmasta. Neuvolan yksi haasteista onkin vastata sirpaloituneeseen ja laajentuneeseen ongelmien kenttään. Neuvolan merkitys vanhemmuuteen kasvamisessa ja sen tukemisessa korostuu. Ollakseen tukena haastavissa tilanteissa terveydenhoitaja tarvitsee työkaluja toimintansa tueksi.
Dialogisuus antaa tilaa toiseudelle ja mahdollistaa erilaisten perhekäsitysten tarkastelun. Dialogisen kohtaamisen merkitys korostuu keinona sovittaa asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita entistä laajempaan neuvoloiden palveluverkostoon. Dialogisuus palvelee asiakkaan ja hänen tarpeidensa näkyväksi tekemistä neuvolan työntekijöille ja asiakkaalle itselleen.
Perheen määrittely nostaa esiin käsitteen ristiriitaisuuden. Perhe on muuttunut niin moninaiseksi, että sen tarkka määrittely perheen ulkopuolelta on haastavaa. Työssä kuvataan muutosta, jota perhe ja sen mukana neuvolatyö on läpikäynyt erityisesti sotien jälkeisessä yhteiskunnassa. Neuvolatyön painopiste on muuttunut äideistä ja lapsikuolleisuuden vähentämisestä koko perheen kohtaamiseen ja tukemiseen.
Yksilön tuen tarpeen lisäksi neuvola palvelee myös yhteiskunnan tarpeita ja vastaa vaatimuksiin terveyden edistämisen näkökulmasta. Neuvolan yksi haasteista onkin vastata sirpaloituneeseen ja laajentuneeseen ongelmien kenttään. Neuvolan merkitys vanhemmuuteen kasvamisessa ja sen tukemisessa korostuu. Ollakseen tukena haastavissa tilanteissa terveydenhoitaja tarvitsee työkaluja toimintansa tueksi.
Dialogisuus antaa tilaa toiseudelle ja mahdollistaa erilaisten perhekäsitysten tarkastelun. Dialogisen kohtaamisen merkitys korostuu keinona sovittaa asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita entistä laajempaan neuvoloiden palveluverkostoon. Dialogisuus palvelee asiakkaan ja hänen tarpeidensa näkyväksi tekemistä neuvolan työntekijöille ja asiakkaalle itselleen.