Betonijulkisivun vauriot
Haverinen, Jaakko (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067587
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö sisältää kirjallisuusselvityksen betonirakenteisten julkisivujen vaurioista. Työn tavoitteena oli selvittää erilaisten vaurioiden syntyä ja etenemistä. Työn lähtökohtana oli kerrostalon parvekkeissa havaittujen vaurioiden syiden selvittäminen.
Kuntotutkimuksen tekijän on hallittava oman rakennusalan osaamisen lisäksi myös menneiden vuosikymmenten rakennusmateriaalit sekä rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet. Työssä käsitellään myös betonirakenteisiin liittyviä vanhoja määräyksiä ja ohjeita.
Betonirakenteissa esiintyy monia erityyppisiä vaurioita. Yleensä vaurioiden aiheuttajia ovat raudoituksen korroosio ja betonissa esiintyvät rapautumiset. Raudoituksen korroosio johtuu yleensä betonin karbonati-soitumisesta. Kun betonin karbonatisoituminen saavuttaa raudoituksen, raudoitteiden ympärillä oleva suojabetoni menettää suojaominaisuudet. Ulkoseinissä korroosiolle alttiita paikkoja ovat pieli- ja reunateräkset, joiden peitepaksuudet ovat yleensä vähäisiä. Karbonatisoitumisen nopeus voidaan arvioida ns. neliöjuurimallilla. Betonin rapautuminen johtuu yleensä pakkasrapautumisesta, jossa betonin suojahuokosverkostossa oleva vesi jäätyy. Jäätymisen seurauksena vesi laajenee ja aiheuttaa betoniin vaurioita.
Julkisivun aistinvaraisessa tarkastelussa on tarkoituksena havaita mahdollisia vaurioita silmämääräisesti rakenteita rikkomattomin menetelmin. Vasaroimalla rakenteita yritetään löytää rapautumia. Rapautuneen elementin tunnistaa matalammasta koputusäänestä. Laajempia tutkimuksia suoritetaan laboratoriokokein.
Betonirakenteiden korjaustavat riippuvat vaurioiden laajuudesta. Pienemmissä vaurioissa voidaan korjauk-set tehdä laastipaikkauksella. Suuremmissa vaurioissa voidaan joutua tekemään valukorjauksia, peittäviä korjauksia ja pahimmillaan joudutaan uusimaan vaurioituneet rakenteet.
Kuntotutkimuksen tekijän on hallittava oman rakennusalan osaamisen lisäksi myös menneiden vuosikymmenten rakennusmateriaalit sekä rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet. Työssä käsitellään myös betonirakenteisiin liittyviä vanhoja määräyksiä ja ohjeita.
Betonirakenteissa esiintyy monia erityyppisiä vaurioita. Yleensä vaurioiden aiheuttajia ovat raudoituksen korroosio ja betonissa esiintyvät rapautumiset. Raudoituksen korroosio johtuu yleensä betonin karbonati-soitumisesta. Kun betonin karbonatisoituminen saavuttaa raudoituksen, raudoitteiden ympärillä oleva suojabetoni menettää suojaominaisuudet. Ulkoseinissä korroosiolle alttiita paikkoja ovat pieli- ja reunateräkset, joiden peitepaksuudet ovat yleensä vähäisiä. Karbonatisoitumisen nopeus voidaan arvioida ns. neliöjuurimallilla. Betonin rapautuminen johtuu yleensä pakkasrapautumisesta, jossa betonin suojahuokosverkostossa oleva vesi jäätyy. Jäätymisen seurauksena vesi laajenee ja aiheuttaa betoniin vaurioita.
Julkisivun aistinvaraisessa tarkastelussa on tarkoituksena havaita mahdollisia vaurioita silmämääräisesti rakenteita rikkomattomin menetelmin. Vasaroimalla rakenteita yritetään löytää rapautumia. Rapautuneen elementin tunnistaa matalammasta koputusäänestä. Laajempia tutkimuksia suoritetaan laboratoriokokein.
Betonirakenteiden korjaustavat riippuvat vaurioiden laajuudesta. Pienemmissä vaurioissa voidaan korjauk-set tehdä laastipaikkauksella. Suuremmissa vaurioissa voidaan joutua tekemään valukorjauksia, peittäviä korjauksia ja pahimmillaan joudutaan uusimaan vaurioituneet rakenteet.