Status quo -vinouma akateemisessa johtamisessa
Torvinen, Tiina (2020)
Torvinen, Tiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138718
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia professoreiden kokemuksia akateemisesta johtamisesta ja status quo -vinouman vaikutusta akateemiseen johtamiseen erään suomalaisen yliopiston yhdellä laitoksella. Saatujen tulosten pohjalta tehtiin kehittämisehdotus, jonka avulla akateemista johtamista voidaan kehittää.
Opinnäytetyö pohjautuu käyttäytymistaloustieteeseen ja kognitiivisiin vinoumiin, jotka ovat ihmisen mielessä automaattisesti tapahtuvia ajattelutaipumuksia, jotka saavat henkilön usein toimimaan logiikan ja oman hyötynsä vastaisesti. Status quo -vinouma on yksi tällainen vinouma ja viittaa ihmisten taipumukseen suosia nykytilassa pysymistä muutoksen tekemisen sijaan, vaikka muutos olisi yksilölle hyödyllisempää.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään johtamista, akateemista johtamista, käyttäytymistaloustiedettä sekä kognitiivisia vinoumia. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluita tehtiin kuusi ja haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti eliittiotannalla, jotta saataisiin haastateltua henkilöitä, joilla on mahdollisimman paljon tietoa ja kokemusta tutkimusaiheesta. Haastatellut henkilöt ovat professoreita, jotka ovat toimineet tehtävässään 8-20 vuotta. Aineisto on kerätty tammi-helmikuussa 2020 kolmen viikon aikana.
Keskeistä tutkimustuloksissa on, että akateeminen johtaminen koettiin laitoksella ristiriitaisena asiana. Kaikissa haastatelluissa ilmeni jollain tasolla halu olla hyvä johtaja, mutta toisaalta johtaminen koettiin rasittavana eikä sille aina löytynyt aikaa. Tuloksissa ilmeni myös tutkijan roolin vahvuus professorin työssä, koska se on ollut professoriksi meritoitumisen ydin. Kuitenkin vastuu huolehtia tutkimusryhmän jäsenten urakehityksestä ja rahoituksesta koettiin osaksi professorin työtä ja koettiin, että johtamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomioita.
Status quo -vinouman osalta keskeistä tutkimustuloksissa on, että vinouma on nähtävissä akateemisessa johtamisessa laitoksella liittyen erityisesti organisaatioon ja siellä tapahtuviin muutoksiin. Yksittäisiin henkilöihin liittyvissä asioissa status quo -vinouma näkyy erityisesti saavutettujen asioiden puolustamisena sekä tilanteissa, joissa yksilö ei koe hallitsevansa tilannetta. Toisaalta tutkimusmaailman jatkuvassa muutoksessa olevan luonteen vuoksi yksilöiden koettiin olevan tottuneita muutoksiin.
Tutkimuksesta on hyötyä organisaatiolle, sillä se antaa ajatuksia ja ideoita akateemisen johtamisen kehittämiseen. Kehittämisehdotuksena on luotu tuuppaus, jolla voidaan lisätä esimieskoulutuksiin osallistumista ja se on yksi konkreettinen keino johtamisen kehittämiseen. Tulosten pohjalta on myös mahdollista luoda muita keinoja johtamisen kehittämiseksi ja tutkia niiden toimivuutta käytännössä.
Opinnäytetyö pohjautuu käyttäytymistaloustieteeseen ja kognitiivisiin vinoumiin, jotka ovat ihmisen mielessä automaattisesti tapahtuvia ajattelutaipumuksia, jotka saavat henkilön usein toimimaan logiikan ja oman hyötynsä vastaisesti. Status quo -vinouma on yksi tällainen vinouma ja viittaa ihmisten taipumukseen suosia nykytilassa pysymistä muutoksen tekemisen sijaan, vaikka muutos olisi yksilölle hyödyllisempää.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään johtamista, akateemista johtamista, käyttäytymistaloustiedettä sekä kognitiivisia vinoumia. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluita tehtiin kuusi ja haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti eliittiotannalla, jotta saataisiin haastateltua henkilöitä, joilla on mahdollisimman paljon tietoa ja kokemusta tutkimusaiheesta. Haastatellut henkilöt ovat professoreita, jotka ovat toimineet tehtävässään 8-20 vuotta. Aineisto on kerätty tammi-helmikuussa 2020 kolmen viikon aikana.
Keskeistä tutkimustuloksissa on, että akateeminen johtaminen koettiin laitoksella ristiriitaisena asiana. Kaikissa haastatelluissa ilmeni jollain tasolla halu olla hyvä johtaja, mutta toisaalta johtaminen koettiin rasittavana eikä sille aina löytynyt aikaa. Tuloksissa ilmeni myös tutkijan roolin vahvuus professorin työssä, koska se on ollut professoriksi meritoitumisen ydin. Kuitenkin vastuu huolehtia tutkimusryhmän jäsenten urakehityksestä ja rahoituksesta koettiin osaksi professorin työtä ja koettiin, että johtamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomioita.
Status quo -vinouman osalta keskeistä tutkimustuloksissa on, että vinouma on nähtävissä akateemisessa johtamisessa laitoksella liittyen erityisesti organisaatioon ja siellä tapahtuviin muutoksiin. Yksittäisiin henkilöihin liittyvissä asioissa status quo -vinouma näkyy erityisesti saavutettujen asioiden puolustamisena sekä tilanteissa, joissa yksilö ei koe hallitsevansa tilannetta. Toisaalta tutkimusmaailman jatkuvassa muutoksessa olevan luonteen vuoksi yksilöiden koettiin olevan tottuneita muutoksiin.
Tutkimuksesta on hyötyä organisaatiolle, sillä se antaa ajatuksia ja ideoita akateemisen johtamisen kehittämiseen. Kehittämisehdotuksena on luotu tuuppaus, jolla voidaan lisätä esimieskoulutuksiin osallistumista ja se on yksi konkreettinen keino johtamisen kehittämiseen. Tulosten pohjalta on myös mahdollista luoda muita keinoja johtamisen kehittämiseksi ja tutkia niiden toimivuutta käytännössä.