Arjentaitojen hallinnan vaikutus rikoksettomuuteen - Marttojen arjentaitokurssit osana yhdyskuntapalvelua
Latvala, Paula (2020)
Latvala, Paula
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138894
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Marttaliiton järjestämä arjentaitokurssi osana yhdyskuntapalvelua tukee rikoksettomaan elämään. Tarkoituksena oli selvittää kurssille osallistuvien rikosseuraamusasiakkaiden kokemuksia kurssin sisällöstä, toimivuudesta ja sen vaikutuksista. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää ryhmämuotoisen yhdyskuntapalvelun kehittämisessä valtakunnalliseksi suoritusmalliksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja (-5). Opinnäytetyön tuloksia hyödyntävät sekä Rikosseuraamuslaitos että Marttaliitto.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä on keskitytty selvittämään rikollisuutta yleisesti, sen syitä ja seurauksia. Lisäksi on käsitelty yhdyskuntaseuraamusta rangaistusmuotona. Oleellisena tietoperustana toimii rikollisuudesta irrottautuminen ja sitä tukevat toimet. Lisäksi on tarkasteltu arjentaitoja ja niiden yhteyttä rikollisuuteen.
Opinnäytetyön tuotoksena saatiin tietoa ryhmämuotoista yhdyskuntapalvelua suorittavien rikosseuraamusasiakkaiden näkemyksistä ja kokemuksista siitä, miten Marttojen arjentaitokurssi tukee rikoksettomuutta ja miten muutos konkreettisesti näkyy kurssin suorittajien arjessa.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että arjentaidot tukevat rikoksettomuutta. Kurssin sisältöä ja kestoa pidetään sopivina. Kehitysehdotuksia kurssin sisältöön ei ole. Arjentaidot ovat osallistujille tärkeitä, joskin suurimmalla osalle itsestään selviä. Jokainen kurssiin osallistunut on oppinut uusia asioita, mikä on tukenut arjen sujuvuutta. Ruuanlaitto nousee selkeästi muita kurssilla opeteltavia taitoja enemmän esille. Ruuanlaiton rinnalla mainitaan kuitenkin myös muita taitoja. Ryhmämuotoista toteutusta pidetään toimivana ja tukevan tapana. Kurssi on lisäksi vaikuttanut ajatuksiin yhteiskuntaa kohtaan positiivisesti. Kurssin avulla osallistujille on syntynyt mielikuva siitä, että yhteiskunnan palveluissa on jotain hyvääkin. Osallistujat kokevat ryhmämuotoisen yhdyskuntapalvelun antavan uuden mahdollisuuden sekä apua ja tukea arkeen. Kritiikkinä nousee esille se, että moni kokee saavansa apua ja tukea yhteiskunnasta vasta rikostuomion saatuaan eikä ennalta ehkäisevästi. Lisäksi kurssiin toivotaan lisää ohjaajia.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja (-5). Opinnäytetyön tuloksia hyödyntävät sekä Rikosseuraamuslaitos että Marttaliitto.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä on keskitytty selvittämään rikollisuutta yleisesti, sen syitä ja seurauksia. Lisäksi on käsitelty yhdyskuntaseuraamusta rangaistusmuotona. Oleellisena tietoperustana toimii rikollisuudesta irrottautuminen ja sitä tukevat toimet. Lisäksi on tarkasteltu arjentaitoja ja niiden yhteyttä rikollisuuteen.
Opinnäytetyön tuotoksena saatiin tietoa ryhmämuotoista yhdyskuntapalvelua suorittavien rikosseuraamusasiakkaiden näkemyksistä ja kokemuksista siitä, miten Marttojen arjentaitokurssi tukee rikoksettomuutta ja miten muutos konkreettisesti näkyy kurssin suorittajien arjessa.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että arjentaidot tukevat rikoksettomuutta. Kurssin sisältöä ja kestoa pidetään sopivina. Kehitysehdotuksia kurssin sisältöön ei ole. Arjentaidot ovat osallistujille tärkeitä, joskin suurimmalla osalle itsestään selviä. Jokainen kurssiin osallistunut on oppinut uusia asioita, mikä on tukenut arjen sujuvuutta. Ruuanlaitto nousee selkeästi muita kurssilla opeteltavia taitoja enemmän esille. Ruuanlaiton rinnalla mainitaan kuitenkin myös muita taitoja. Ryhmämuotoista toteutusta pidetään toimivana ja tukevan tapana. Kurssi on lisäksi vaikuttanut ajatuksiin yhteiskuntaa kohtaan positiivisesti. Kurssin avulla osallistujille on syntynyt mielikuva siitä, että yhteiskunnan palveluissa on jotain hyvääkin. Osallistujat kokevat ryhmämuotoisen yhdyskuntapalvelun antavan uuden mahdollisuuden sekä apua ja tukea arkeen. Kritiikkinä nousee esille se, että moni kokee saavansa apua ja tukea yhteiskunnasta vasta rikostuomion saatuaan eikä ennalta ehkäisevästi. Lisäksi kurssiin toivotaan lisää ohjaajia.