Koirakoira : sarjakuvahahmon kehitys ja prosessi sekä sarjakuva-albumin suunnittelu
Lehtinen, Bern (2020)
Lehtinen, Bern
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149029
Tiivistelmä
Tutkin opinnäytetyössäni sarjakuvahahmoni Koirakoiran ja siitä tehtyjen sarjakuvastrippieni tyylin ja yksityiskohtien vakiintumista kolmen vuoden aikana. Dokumentoin Koirakoiraa vuodesta 2017, jolloin piirsin siitä ensimmäiset versiot ja analysoin sen matkaa vuoteen 2020.
Kerron myös itse sarjakuvaprosessista tarkemmin ja käyn läpi työni kaikki vaiheet. Näin lukija pääsee näkemään myös tarkemmin mitä varsinaisesti tapahtuu kun sarjakuvaa piirretään.
Piirsin useita kymmeniä vanhoja sarjakuvastrippejä uudelleen, jotta ne olisivat hyvälaatuisia julkaisua ajatellen. Toivon tulevaisuudessa saavani tehtyä näistä valmiista sarjakuvista albumin, jotta voisin jakaa Koirakoiran tarinaa myös fyysisessä muodossa. Vaikka internet on hyvä julkaisualusta, tuo fyysinen albumi aina oman tunnelmansa.
Halusin raottaa lukijoille hiukan verhoa, joka on ensimmäisen idean ja valmiin sarjakuvan välissä ja onnistuin siinä hyvin. Opin paljon omasta tyylistäni, ajankäytöstä ja yleisesti siitä, kuinka hahmo voi muuttua melko huomaamattomasti aivan uudenlaiseksi. Tehdessäni sarjakuvia uudelleen päädyin käyttämään uutta rutiinia ja vakiinnutin uudet työtavat.
Kerron myös itse sarjakuvaprosessista tarkemmin ja käyn läpi työni kaikki vaiheet. Näin lukija pääsee näkemään myös tarkemmin mitä varsinaisesti tapahtuu kun sarjakuvaa piirretään.
Piirsin useita kymmeniä vanhoja sarjakuvastrippejä uudelleen, jotta ne olisivat hyvälaatuisia julkaisua ajatellen. Toivon tulevaisuudessa saavani tehtyä näistä valmiista sarjakuvista albumin, jotta voisin jakaa Koirakoiran tarinaa myös fyysisessä muodossa. Vaikka internet on hyvä julkaisualusta, tuo fyysinen albumi aina oman tunnelmansa.
Halusin raottaa lukijoille hiukan verhoa, joka on ensimmäisen idean ja valmiin sarjakuvan välissä ja onnistuin siinä hyvin. Opin paljon omasta tyylistäni, ajankäytöstä ja yleisesti siitä, kuinka hahmo voi muuttua melko huomaamattomasti aivan uudenlaiseksi. Tehdessäni sarjakuvia uudelleen päädyin käyttämään uutta rutiinia ja vakiinnutin uudet työtavat.