Kohti uutta teollisen muotoilun harjoittelumallia
Nurminen, Paula (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128608
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128608
Tiivistelmä
Vastaako muotoilukoulutus työelämän asettamiin haasteisiin? Tutkimuskysymys annettiin Finnish Design Academy:lta, Suomen Muotoilukoulutuksen kehittämishankkeelta opinnäytetyön toimeksiannoksi. Tarkoituksena oli tutkia opiskelujen osana tehtävän työelämäyhteistyön ja harjoittelun toimivuutta. Tehtävänä oli myös uuden harjoittelumallin kehittäminen.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen. Tutkimus rajattiin koskemaan LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin teollisen muotoilun opintoja (aikaisemmin Lahden ammattikorkeakoulu). Työtä taustoitettiin tutustumalla kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja raportteihin. Empiirisenä tutkimusosuutena oli opinnäytetyöntekijän kahden kuukauden työharjoittelu muotoilutoimistossa. Siellä reflektoitiin omaa osaamista muotoilijan työtä tehden. Tutkimuksessa haastateltiin Muotoiluinstituutin teollisen muotoilun osastolta valmistuneita alumneja. Teollisen muotoilun opiskelijoille tehtiin kysely ja teollisen muotoilun opetushenkilökuntaa haastateltiin.
Osana taustatyötä avattiin opinnäytetyöntekijän työhistoriaa ja osaamista ennen muotoilukoulutusta. Muotoilukoulutuksen ajalta käytiin läpi yritysyhteistyöprojekteja. Näistä haettiin lisätietoa haastattelemalla yritysyhteistyöprojekteihin osallistuneiden yritysten edustajia sekä projektiryhmiin kuuluneita opiskelijoita.
Muotoilukoulutus vastaa työelämän vaatimuksiin suurelta osin. Valtaosa haastateltavista totesi koulutuksen antaneen riittävän opin ammatissa toimimiselle. Etenkin hyvin toimiva yritysyhteistyö todettiin työllisyyttä edistäväksi. Opiskelijan oman osaamisen arvioinnissa ja harjoitteluprosessissa ilmeni kehittämisen kohteita.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että harjoittelun toteuttaminen vaatii uuden, aikaisempaa järjestelmällisemmän prosessin. Opiskelijan tulee oppia oman osaamisen arviointia ja esittämistä heti opintojen alusta alkaen. Jatkuva palaute todettiin tärkeäksi sekä osaamisen arvioinnin, että harjoitteluprosessin osalta.
Harjoitteluprosessille luotiin jatkuvaa palautetta hyödyntävä malli, joka nimettiin Tähtimalliksi.
Mallipohjaisuus mahdollistaa yhtenäisemmän toiminnan. Toiminnan kehittäminen on helpompaa olemassa olevan mallin avulla. Mallia kehitetään edelleen systemaattisen yritysyhteistyön ja kaikkia osapuolia koskevan jatkuvan palautteen avulla.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen. Tutkimus rajattiin koskemaan LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin teollisen muotoilun opintoja (aikaisemmin Lahden ammattikorkeakoulu). Työtä taustoitettiin tutustumalla kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja raportteihin. Empiirisenä tutkimusosuutena oli opinnäytetyöntekijän kahden kuukauden työharjoittelu muotoilutoimistossa. Siellä reflektoitiin omaa osaamista muotoilijan työtä tehden. Tutkimuksessa haastateltiin Muotoiluinstituutin teollisen muotoilun osastolta valmistuneita alumneja. Teollisen muotoilun opiskelijoille tehtiin kysely ja teollisen muotoilun opetushenkilökuntaa haastateltiin.
Osana taustatyötä avattiin opinnäytetyöntekijän työhistoriaa ja osaamista ennen muotoilukoulutusta. Muotoilukoulutuksen ajalta käytiin läpi yritysyhteistyöprojekteja. Näistä haettiin lisätietoa haastattelemalla yritysyhteistyöprojekteihin osallistuneiden yritysten edustajia sekä projektiryhmiin kuuluneita opiskelijoita.
Muotoilukoulutus vastaa työelämän vaatimuksiin suurelta osin. Valtaosa haastateltavista totesi koulutuksen antaneen riittävän opin ammatissa toimimiselle. Etenkin hyvin toimiva yritysyhteistyö todettiin työllisyyttä edistäväksi. Opiskelijan oman osaamisen arvioinnissa ja harjoitteluprosessissa ilmeni kehittämisen kohteita.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että harjoittelun toteuttaminen vaatii uuden, aikaisempaa järjestelmällisemmän prosessin. Opiskelijan tulee oppia oman osaamisen arviointia ja esittämistä heti opintojen alusta alkaen. Jatkuva palaute todettiin tärkeäksi sekä osaamisen arvioinnin, että harjoitteluprosessin osalta.
Harjoitteluprosessille luotiin jatkuvaa palautetta hyödyntävä malli, joka nimettiin Tähtimalliksi.
Mallipohjaisuus mahdollistaa yhtenäisemmän toiminnan. Toiminnan kehittäminen on helpompaa olemassa olevan mallin avulla. Mallia kehitetään edelleen systemaattisen yritysyhteistyön ja kaikkia osapuolia koskevan jatkuvan palautteen avulla.