Virkanimitysten valituskiellon kumoamisen vaikutukset valtioneuvostossa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa valtion virkamieslakiin virkanimitysten valitusoikeuteen tehtyjen muutosten vaikutuksista yksilön ja valtioneuvoston näkökulmasta. Virkamieslain uudistukset koskevat vuosittain satoja valtioneuvostossa tehtäviä nimityspäätöksiä. Opinnäytetyön oikeudellinen viitekehys koostuu pääosin perustuslaista, virkamieslaista, hallintolaista, hallituksen esityksistä sekä lain valmisteluasiakirjoista, kuten perustuslaki- ja hallintovaliokunnan lausunnoista. Kansainvälistä yhteyttä uudistuneeseen lainsäädäntöön käsitellään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen osalta ja syvemmin perehdytään oikeusturvaan kansallisen sääntelyn osalta. Tällä keinolla saavutetaan työelämää tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä esimerkiksi siitä, miten lainsäädäntöä tulisi mahdollisesti myös jatkossa kehittää.

Opinnäytetyössä kerrotaan lakimuutoksen tavoite eli mitä ongelmia lakiuudistuksissa pyrittiin ratkaisemaan. Aihetta tarkastellaan erityisesti yksilön oikeusturvan parantamisen näkökulmasta. Työn tarkoituksena on selvittää, minkälaisia vaikutuksia uudella lainsäädännöllä on virkanimitysprosessissa erityisesti hakijoiden oikeusturvan kannalta. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan lakiuudistuksen mahdollisia vaikutuksia oikeuskäytäntöön ja säännösten soveltamiseen tulevaisuudessa sekä lakimuutoksen vaikutuksiin laajemmin valtioneuvoston sekä sen alaisten virastojen toiminnassa.

Tutkimus on oikeusdogmaattinen ja laadullinen julkisoikeudellinen tutkimus. Tutkimusosuudessa tarkasteltiin nimityspäätöksistä tehtyjen valitusten määrää ja laadullista sisältöä eli mistä on valitettu. Tutkimusaineiston perusteella visualisoitiin lakimuutoksen prosessi aikajanana. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tuoda esille eri oikeuslähteistä, miten ministeriöiden tulisi nimitysprosesseissa toimia, jotta toisaalta ihmisten perustuslaillinen oikeusturva toteutuisi ja toisaalta ottaen myös huomioon virastojen toiminnan näkökulma oikeusturvan toteuttamisessa.

Opinnäytetyön tutkimustuloksista selviää, että uusi lainsäädäntö liittyen virkanimitysten valituskiellon kumoamiseen ei ole aiheuttanut runsasta valitusten määrää ainakaan tähän mennessä. Tuloksista selviää siis, kuinka paljon virkanimityksistä on tehty valituksia lakimuutoksen voimaantulon jälkeen valtioneuvostotasolla. Tutkimuksen keskeisimmät havainnot liittyvät siihen, miten tehtyjä valituksia on perusteltu. Tästä on vedetty johtopäätöksiä, joiden mukaan nimitysprosessissa, erityisesti nimitysmuistioiden laadussa, on parannettavaa. Uusi lainsäädäntö on ollut voimassa vasta 1.1.2019 alkaen, joten on tarpeen edelleen tutkia sen konkreettisia vaikutuksia myös pidemmän ajan kuluttua.

The goal of the thesis is to provide information on the effects of the amendments to the State Civil Servants’ Act, concerning the right to appeal against the appointments of public administration service posts made in the Government. The effects are studied from the point of view of individuals, and the Government. The amendments to the Act apply to hundreds of appointments of public administration service posts made in the Government yearly.

The legal framework of the thesis is based on the State Civil Servants’ Act, Administrative Procedure Act, government proposals and law drafting documents such as the statements of the Constitution and Administration Committee. The international aspect of the amendment to the Act is explored through the decisions of the European Court of Human Rights. The amendment’s effect on an individuals protection under the law is explored via study of national regulations, such as the Constitution of Finland.

The thesis answers questions concerning the goal of the amendment of the Act and the challenges and problems it was aimed to solve. The topic is explored especially through the aspect of an individual’s protection under the law and how they can be protected even in the future. The thesis also studies the impacts of the new legislation on the right to appeal of the appointments of public administration service posts as well as the effects on the legal praxis, the future application of regulations and the activities of the Government and its offices.

A qualitative legal dogmatic research method was used in the thesis. This research material consists of appointment decisions and the quality and the quantity of the appeals. A timeline of the legislation process was made out and visualized based on the results of the study. The main goal was to find out how the Government and other offices should carry out recruiting processes so that individuals’ protection under the law is secured.

The main finding of the study is related to the amount of appeals and individuals’ arguments for the appeals. The conclusion that was drawn based on the findings, is that the appointment process and especially the quality of the appointment memorandums need to be developed further. The study provides information that can be used to improve the quality of appointment memorandums. The new legislation has been valid since the 1st of January 2019. It is important to continue studying the concrete effects of the new legislation.