Virkanimitysten valituskiellon kumoamisen vaikutukset valtioneuvostossa
Melasniemi, Anniina (2020)
Melasniemi, Anniina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912181
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa valtion virkamieslakiin virkanimitysten valitusoikeuteen tehtyjen muutosten vaikutuksista yksilön ja valtioneuvoston näkökulmasta. Virkamieslain uudistukset koskevat vuosittain satoja valtioneuvostossa tehtäviä nimityspäätöksiä. Opinnäytetyön oikeudellinen viitekehys koostuu pääosin perustuslaista, virkamieslaista, hallintolaista, hallituksen esityksistä sekä lain valmisteluasiakirjoista, kuten perustuslaki- ja hallintovaliokunnan lausunnoista. Kansainvälistä yhteyttä uudistuneeseen lainsäädäntöön käsitellään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen osalta ja syvemmin perehdytään oikeusturvaan kansallisen sääntelyn osalta. Tällä keinolla saavutetaan työelämää tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä esimerkiksi siitä, miten lainsäädäntöä tulisi mahdollisesti myös jatkossa kehittää.
Opinnäytetyössä kerrotaan lakimuutoksen tavoite eli mitä ongelmia lakiuudistuksissa pyrittiin ratkaisemaan. Aihetta tarkastellaan erityisesti yksilön oikeusturvan parantamisen näkökulmasta. Työn tarkoituksena on selvittää, minkälaisia vaikutuksia uudella lainsäädännöllä on virkanimitysprosessissa erityisesti hakijoiden oikeusturvan kannalta. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan lakiuudistuksen mahdollisia vaikutuksia oikeuskäytäntöön ja säännösten soveltamiseen tulevaisuudessa sekä lakimuutoksen vaikutuksiin laajemmin valtioneuvoston sekä sen alaisten virastojen toiminnassa.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen ja laadullinen julkisoikeudellinen tutkimus. Tutkimusosuudessa tarkasteltiin nimityspäätöksistä tehtyjen valitusten määrää ja laadullista sisältöä eli mistä on valitettu. Tutkimusaineiston perusteella visualisoitiin lakimuutoksen prosessi aikajanana. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tuoda esille eri oikeuslähteistä, miten ministeriöiden tulisi nimitysprosesseissa toimia, jotta toisaalta ihmisten perustuslaillinen oikeusturva toteutuisi ja toisaalta ottaen myös huomioon virastojen toiminnan näkökulma oikeusturvan toteuttamisessa.
Opinnäytetyön tutkimustuloksista selviää, että uusi lainsäädäntö liittyen virkanimitysten valituskiellon kumoamiseen ei ole aiheuttanut runsasta valitusten määrää ainakaan tähän mennessä. Tuloksista selviää siis, kuinka paljon virkanimityksistä on tehty valituksia lakimuutoksen voimaantulon jälkeen valtioneuvostotasolla. Tutkimuksen keskeisimmät havainnot liittyvät siihen, miten tehtyjä valituksia on perusteltu. Tästä on vedetty johtopäätöksiä, joiden mukaan nimitysprosessissa, erityisesti nimitysmuistioiden laadussa, on parannettavaa. Uusi lainsäädäntö on ollut voimassa vasta 1.1.2019 alkaen, joten on tarpeen edelleen tutkia sen konkreettisia vaikutuksia myös pidemmän ajan kuluttua.
Opinnäytetyössä kerrotaan lakimuutoksen tavoite eli mitä ongelmia lakiuudistuksissa pyrittiin ratkaisemaan. Aihetta tarkastellaan erityisesti yksilön oikeusturvan parantamisen näkökulmasta. Työn tarkoituksena on selvittää, minkälaisia vaikutuksia uudella lainsäädännöllä on virkanimitysprosessissa erityisesti hakijoiden oikeusturvan kannalta. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan lakiuudistuksen mahdollisia vaikutuksia oikeuskäytäntöön ja säännösten soveltamiseen tulevaisuudessa sekä lakimuutoksen vaikutuksiin laajemmin valtioneuvoston sekä sen alaisten virastojen toiminnassa.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen ja laadullinen julkisoikeudellinen tutkimus. Tutkimusosuudessa tarkasteltiin nimityspäätöksistä tehtyjen valitusten määrää ja laadullista sisältöä eli mistä on valitettu. Tutkimusaineiston perusteella visualisoitiin lakimuutoksen prosessi aikajanana. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tuoda esille eri oikeuslähteistä, miten ministeriöiden tulisi nimitysprosesseissa toimia, jotta toisaalta ihmisten perustuslaillinen oikeusturva toteutuisi ja toisaalta ottaen myös huomioon virastojen toiminnan näkökulma oikeusturvan toteuttamisessa.
Opinnäytetyön tutkimustuloksista selviää, että uusi lainsäädäntö liittyen virkanimitysten valituskiellon kumoamiseen ei ole aiheuttanut runsasta valitusten määrää ainakaan tähän mennessä. Tuloksista selviää siis, kuinka paljon virkanimityksistä on tehty valituksia lakimuutoksen voimaantulon jälkeen valtioneuvostotasolla. Tutkimuksen keskeisimmät havainnot liittyvät siihen, miten tehtyjä valituksia on perusteltu. Tästä on vedetty johtopäätöksiä, joiden mukaan nimitysprosessissa, erityisesti nimitysmuistioiden laadussa, on parannettavaa. Uusi lainsäädäntö on ollut voimassa vasta 1.1.2019 alkaen, joten on tarpeen edelleen tutkia sen konkreettisia vaikutuksia myös pidemmän ajan kuluttua.