Matka kukoistavaksi työpaikaksi

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia Vantaalla sijaitsevan yksityisen päiväkodin henkilöstön työhyvinvointia, jota pohdimme työntekijöiden työstä esiin nousevien työn voimavarojen ja kuormittavien tekijöiden kautta. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen menetelmä, jossa tietojenkeruumenetelmänä käytimme kyselylomaketta, jossa oli avoimia kysymyksiä. Lisäksi työntekijät vastasivat SWOT-analyysiin. Kokosimme työn voimavara- ja kuormitustekijöitä koskevat teemat nk. työpolkuun, jolloin saimme hyvän kuvan työyhteisön voimavara- ja kuormitustekijöistä.

Työntekijöiden voimavaratekijöiksi nousivat työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä, esimieheltä saatu tuki sekä työntekijän työssään kokema arvostus ja hyvä ilmapiiri. Lisäksi työyhteisön innovatiivinen työskentelyote, yhteen ”hiileen puhaltaminen” ja huumori koettiin työn voimavaratekijöiksi.

Työntekijöiden kuormittaviksi tekijöiksi nousivat työn määrällinen kuormittavuus mm. sairaspoissaolojen aikana. Muiksi kuormitusta aiheuttaviksi tekijöiksi koettiin asiakastyön tunnekuormitus sekä henkilöstön väliset ristiriidat. Työntekijät kokevat työhyvinvoinnin eri tavalla. Tutkimuksessamme esim. ilmapiiri nousi esiin sekä voimavaratekijänä että kuormittavana tekijänä.

Kyseisen päiväkodin kehittämishaasteiksi nousivat mm. tiedonkulun parantaminen, huomion kiinnittäminen työn määrälliseen kuormittavuuteen mm. käyttämällä sijaisia tarvittaessa sekä priorisoimalla töitä, jotta työn tekemisen vaatimukset olisivat tarpeeksi realistisia toteuttaa. Asiakastyön tunnekuormitus on seikka, joka päiväkodin työntekijän on hyväksyttävä työssään. Päiväkodin työntekijä kohtaa työssään erilaisia asiakkaita, myös haastavia. Em. vuorovaikutustilanteisiin auttaa työyhteisön tuki sekä tarvittaessa työnohjaus. Työntekijän on myös tärkeää jatkuvasti kehittää itseään ammatillisesti selvitäkseen työnsä haasteista.

Koimme työssämme myös tärkeäksi nostaa esille työntekijöiden ehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Henkilökunnan ehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi olivat mm. avoin keskustelu ja palaute sekä työkaverin arvostaminen. Henkilökohtainen vastuu omasta työhyvinvoinnista ja työn tekemisestä koettiin tärkeäksi. Esimiehen rooli koettiin tärkeäksi työhyvinvoinnin tekijäksi.

Tämän kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää kyseisen päiväkodin esimiehen ja työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Jatkotutkimuksena voisi olla mielenkiintoista tutkia työntekijöiden kokemaa asiakastyön tunnekuormitusta enemmänkin.

Journey to a flourishing workplace

Objective of this dissertation was to investigate the well-being of employees working at a private nursery school located in Vantaa. The research considered employees’ workload taking into account both positive and negative factors affecting their working conditions. Method of research was qualitative approach, where the data was collected by using a questionnaire with openended questions. In addition, all the employees were asked to fill in a SWOT-analysis. We put together all the employee responses in regards of their thoughts on both positive and negative features affecting their working conditions. The responses were gathered for the so called work path, which abled us to get a clearer picture of the facts affecting the working community.

The research findings indicated, that the employees identified following positive factors regarding their working conditions: ability to influence own work, peer support from both management and co-workers and good work atmosphere. Furthermore, workers also mentioned that the workplace is characterized by innovative working methods, teamwork and humour.

The negative factors affecting employees’ workload included hard working periods for example when people were on a sick leave. Additionally, other work hardships include conflicts between staff members and emotional burden arising from the customer care with many contacts. The concept of work well-being is different for employees. For example, this research has shown that work atmosphere was brought up as both negative and positive factor at the workplace.

One of the key development challenges turned out to be the increased work load for example when one of the staff members is sick. However, in order to meet the job requirements that are realistic to implement and avoid such problems, the work place can be improved by good management practices and work prioritization. The employee of the nursery school encounters a variety of customers. This also includes challenging customer contacts. Therefore, the emotional burden arising from the customer care is something that the day care center worker must accept at their work. Having said that, the customer interaction becomes easier to handle when there is both supportive working community and appropriate supervision. It is also important for the employee to continuously develop themselves professionally in order to cope with the work challenges. Furthermore, a development in communication process was also considered important for the work community. We felt it was also important to highlight employees’ own suggestions for improving the working conditions. For example, a personal responsibility of employees’ own well-being and job performance was considered important. Workers also agreed that a manager's role has a major impact on well-being.

Results of this development plan can be implemented at the applicable nursery school in order to improve working conditions and increase the well-being at the workplace. Further research could examine how the workers' perceived the emotional workload consisting of customer care.