Imatran kaupungin vastuut ja tehtävät sekä kaupungin toimijoiden osaaminen alueellisten uhkamallien evakuointitilanteissa
Tiilikainen, Elina (2020)
Tiilikainen, Elina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012542
Tiivistelmä
Varautuminen on iso osa toimintaa onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa, ja toiminnan jatkuvuuden vuoksi organisaatiolla on oltava tiedossa sen vastuualueet ja tehtävät tällaisessa tilanteessa. Tarve tälle opinnäytetyölle oli herännyt jo vuotta työn julkaisua aiemmin, sillä toimeksiantajana toimivalla Imatran kaupungilla ei ollut aiempaa tietoa tehtävistään onnettomuus- ja häiriötilanteiden evakuointitilanteissa. Työn tavoitteena oli kehittää kaupungin valmiutta toimia onnettomuus- ja häiriötilanteiden evakuointitilanteissa. Tarkoituksena oli selvittää kaupungin vastuut ja tehtävät sekä selvittää kaupungin toimijoiden osaaminen edellä mainituissa tilanteissa. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena syntyi toimeksiantajalle selvitys organisaation vastuista ja tehtävistä.
Tietoperusta opinnäytetyössä pohjautuu eri lakeihin, eri ministeriöiden ja valtioneuvoston julkaisuihin, vuoden 2018 kansalliseen riskiarvioon, Etelä-Karjalan alueelliseen riskiarvioon sekä alueellisista uhkamalleista vastaavien henkilöiden haastatteluihin. Tiedonhankinta tehtiin kvalitatiivisin menetelmin aineistosta sekä puolistrukturoiduin haastatteluin. Alueellisista uhkamalleista vastaavien henkilöiden haastattelut tehtiin joko kasvokkain tai puhelimitse. Haastattelut äänitettiin, ja äänitykset litteroitiin yleiskielisesti. Haastatteluista saatu aineisto taulukoitiin ja analysoitiin teemoittelemalla. Tuloksissa teemoiksi muodostuivat yhteistyö ja vastuunjako, varautuminen sekä epäselvyydet ja kehittämiskohteet. Haastateltavat vastasivat kysymyksiin oman tietämyksensä mukaan, mikä on otettu huomioon tuloksia käsiteltäessä, koska kyseessä ei ole absoluuttinen totuus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksiköiden toiminta mahdollisessa uhkamallin tilanteessa on pääosin hyvällä tasolla. Toimijoiden varautuminen oli tehty hyvin, kuitenkin uhkamallien toteen käymisen vähäisyys loi epävarmuutta uhkamallissa toiminnasta. Tiedonkulussa yksiköiden välillä on todettu puutteita, ja se nostettiin haastatteluissa esille mahdollisena kehittämiskohteena.
Tietoperusta opinnäytetyössä pohjautuu eri lakeihin, eri ministeriöiden ja valtioneuvoston julkaisuihin, vuoden 2018 kansalliseen riskiarvioon, Etelä-Karjalan alueelliseen riskiarvioon sekä alueellisista uhkamalleista vastaavien henkilöiden haastatteluihin. Tiedonhankinta tehtiin kvalitatiivisin menetelmin aineistosta sekä puolistrukturoiduin haastatteluin. Alueellisista uhkamalleista vastaavien henkilöiden haastattelut tehtiin joko kasvokkain tai puhelimitse. Haastattelut äänitettiin, ja äänitykset litteroitiin yleiskielisesti. Haastatteluista saatu aineisto taulukoitiin ja analysoitiin teemoittelemalla. Tuloksissa teemoiksi muodostuivat yhteistyö ja vastuunjako, varautuminen sekä epäselvyydet ja kehittämiskohteet. Haastateltavat vastasivat kysymyksiin oman tietämyksensä mukaan, mikä on otettu huomioon tuloksia käsiteltäessä, koska kyseessä ei ole absoluuttinen totuus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksiköiden toiminta mahdollisessa uhkamallin tilanteessa on pääosin hyvällä tasolla. Toimijoiden varautuminen oli tehty hyvin, kuitenkin uhkamallien toteen käymisen vähäisyys loi epävarmuutta uhkamallissa toiminnasta. Tiedonkulussa yksiköiden välillä on todettu puutteita, ja se nostettiin haastatteluissa esille mahdollisena kehittämiskohteena.
