Tekoäly kosmetiikka-alalla
Dillström, Charlotta (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012616
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli tuottaa kerätyn teorian pohjalta toimeksiantajan käyttöön oppimismateriaalit ja koulutussuunnitelman sisältävä koulutuskokonaisuus. Toimeksiantajana toimi Laurea-ammattikorkeakoulun kauneudenhoitoalan koulutusohjelma. Toistaiseksi tekoälyteknologiasta kauneudenhoitoalalla tai sen roolista kosmetiikassa ei ole ollut tarjolla oppimismateriaaleja. Estenomiopintojen keskiössä on kosmetiikan ostaminen ja myynti, johon tekoälyteknologia on jo vaikuttanut ja siksi ilmiötä osana alan kehitystä on syytä korostaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarjota yleinen tietopaketti tekoälyteknologiasta ja sen ilmenemisestä sekä vaikutuksista kosmetiikka-alalla. Teoriaosuudessa käsiteltiin erilaisia tekoälyteknologioita ja niiden toimintaperiaatteita sekä pyrittiin ymmärtämään tekoälyä ja sen kehitystä ilmiönä, niin uhkineen kuin mahdollisuuksineen, yhteiskunnan kehityksen kannalta. Tekoälyn perusteiden lisäksi peilattiin vaikutuksia kosmetiikka-alaan tarkastelemalla kuluttajien ostokäyttäytymistä ja esittelemällä konkreettisia esimerkkejä tekoälyteknologian hyödyntämisestä alalla.
Ennen koulutuskokonaisuuden rakentamista pyrittiin selvittämään estenomiopiskelijoille mielekkäitä opiskelutapoja ryhmähaastattelulla. Ryhmähaastattelussa kävi ilmi, että perinteinen luento koettiin edelleen mielekkäänä tapana opiskella uutta asiaa. Luennon laatuun vaikuttavina tekijöinä pidettiin luentomateriaaleja, omin sanoin luennoimista, oikean elämän ja työelämän yhteyden korostamista sekä osallistavia tehtäviä. Myös arvosteltavat tehtävät koettiin vaikuttavan opiskelumotivaatioon. Saatu haastatteludata ei ollut yleistettävissä kaikkiin estenomiopiskelijoihin, mutta sitä hyödynnettiin suuntaa-antavana koulutuksen suunnittelussa. Valmis koulutussuunnitelma ohjasi luennoimaan oppimismateriaalien avulla ja sisälsi ohjeistuksia luennon kulusta, sisällöstä sekä tehtävistä. Tuotetun koulutuskokonaisuuden ja oppimismateriaalien avulla voidaan tukea estenomiopiskelijoiden ammattitaitoa ja valmiutta työelämään siirtymiseen yhä kokonaisvaltaisemmin ja opiskelijoille mielekkäällä tavalla.
Ennen koulutuskokonaisuuden rakentamista pyrittiin selvittämään estenomiopiskelijoille mielekkäitä opiskelutapoja ryhmähaastattelulla. Ryhmähaastattelussa kävi ilmi, että perinteinen luento koettiin edelleen mielekkäänä tapana opiskella uutta asiaa. Luennon laatuun vaikuttavina tekijöinä pidettiin luentomateriaaleja, omin sanoin luennoimista, oikean elämän ja työelämän yhteyden korostamista sekä osallistavia tehtäviä. Myös arvosteltavat tehtävät koettiin vaikuttavan opiskelumotivaatioon. Saatu haastatteludata ei ollut yleistettävissä kaikkiin estenomiopiskelijoihin, mutta sitä hyödynnettiin suuntaa-antavana koulutuksen suunnittelussa. Valmis koulutussuunnitelma ohjasi luennoimaan oppimismateriaalien avulla ja sisälsi ohjeistuksia luennon kulusta, sisällöstä sekä tehtävistä. Tuotetun koulutuskokonaisuuden ja oppimismateriaalien avulla voidaan tukea estenomiopiskelijoiden ammattitaitoa ja valmiutta työelämään siirtymiseen yhä kokonaisvaltaisemmin ja opiskelijoille mielekkäällä tavalla.