Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Hiusalan yrityksissä toimivien työnohjaajien ja ammattiopettajien välisen yhteistyön kehittäminen
Ikonen, Merja (2020)
Ikonen, Merja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012709
Tiivistelmä
Hiusalan perustutkinnon tavoitteena on tuottaa oppilailleen monipuoliset kädentaidot ja ammatilliset perusvalmiudet hiusalan erilaisissa työtehtävissä. Hiusalan työpaikoilla vaaditaan nykyään yhä enemmän erikoisosaamista ja tämä lisää myös hiusalan kouluttajilta monipuolisten taitojen hallintaa. Opettajan ja työpaikkaohjaajan ammattitaidolla ja roolilla on hyvin iso merkitys opiskelijan myönteisen oppimiskokemuksen kannalta.
Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata hiusalan työpaikkaohjaajien ja opettajien ammattitaitoisen yhteistyön merkitystä hiusalalla ja ymmärtää ammatillisen koulutuksen reformin myötä tulleita haasteita hiusalan ammattiopettajien ja työnohjaajien näkökulmasta. Tavoitteena oli kuvata tämän hetkistä opettajien ja työpaikkaohjaajien keskinäistä yhteistyötä ja selvittää millä tavalla opettajien ja työpaikkaohjaajien keskinäistä yhteistyötä voitaisiin kehittää vielä tiiviimmäksi niin, että opiskelijat olisivat valmiimpia työelämätaitoihin.
Opinnäytetyön teoriaosassa nousevat esille hiusalan ammatillinen opettajuus sekä hiusalan yrityksissä toimivien työpaikkaohjaajien merkitys opiskelijoiden oppimistavoitteiden saavuttamisessa. Opinnäytetyössä teoreettisen osan tavoitteena oli ottaa kantaa niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat hiusalan opettajien ja hiusalan yrityksissä toimivien yrittäjien väliseen yhteistyöhön. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin kaksivaiheisesti siten, että ensimmäisessä vaiheessa tehtiin puolistrukturoidut haastattelut hiusalan työpaikkaohjaajille heidän työpaikoillaan. Toisessa vaiheessa puolistrukturoitu haastattelu tehtiin hiusalan ammattiopettajille sähköpostitse.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ammatillisen reformin vaikutus opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyöhön on ollut melko vaihtelevaa. Useat haastateltavat nostivat esille ammattikoulujen rahoituksen. Lähes kaikki haastateltavista kertoivat, että hiusalan ammatillisten opettajien ja hiusalan työpaikkaohjaajien välisen yhteistyön merkitys on kasvanut reformin myötä. Keskeiseksi haasteeksi nousi opettajien ja työpaikkaohjaajien kohdalla työelämäjaksot ja ohjaamisen aikaresurssien puute. Opettajat ja työpaikkaohjaajat kokivat tärkeäksi yhteistyön kehittämisen niin, että se tukee mahdollisimman hyvin opiskelijoiden oppimista.
Johtopäätöksenä voi todeta, että hiusalalla opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyön kehittämistä tarvitaan yhä enemmän. Yhtenä kehittämisen työkaluna voi käyttää opinnäytetyön prosessin aikana syntynyttä vuosikellomallia. Vuosikelloa voidaan käyttää apuna muun muassa opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteisten tapaamisten suunnittelupohjana ja ajanhallintatyökaluna. Vuosikellon avulla voidaan luoda kokonaiskuva muun muassa yhteisistä koulutuspäivistä, tehtävistä ja aktiviteeteista.
Asiasanat: työpaikkaohjaus, ammattiopettajuus, yhteistyö, vuorovaikutus
Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata hiusalan työpaikkaohjaajien ja opettajien ammattitaitoisen yhteistyön merkitystä hiusalalla ja ymmärtää ammatillisen koulutuksen reformin myötä tulleita haasteita hiusalan ammattiopettajien ja työnohjaajien näkökulmasta. Tavoitteena oli kuvata tämän hetkistä opettajien ja työpaikkaohjaajien keskinäistä yhteistyötä ja selvittää millä tavalla opettajien ja työpaikkaohjaajien keskinäistä yhteistyötä voitaisiin kehittää vielä tiiviimmäksi niin, että opiskelijat olisivat valmiimpia työelämätaitoihin.
Opinnäytetyön teoriaosassa nousevat esille hiusalan ammatillinen opettajuus sekä hiusalan yrityksissä toimivien työpaikkaohjaajien merkitys opiskelijoiden oppimistavoitteiden saavuttamisessa. Opinnäytetyössä teoreettisen osan tavoitteena oli ottaa kantaa niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat hiusalan opettajien ja hiusalan yrityksissä toimivien yrittäjien väliseen yhteistyöhön. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin kaksivaiheisesti siten, että ensimmäisessä vaiheessa tehtiin puolistrukturoidut haastattelut hiusalan työpaikkaohjaajille heidän työpaikoillaan. Toisessa vaiheessa puolistrukturoitu haastattelu tehtiin hiusalan ammattiopettajille sähköpostitse.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ammatillisen reformin vaikutus opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyöhön on ollut melko vaihtelevaa. Useat haastateltavat nostivat esille ammattikoulujen rahoituksen. Lähes kaikki haastateltavista kertoivat, että hiusalan ammatillisten opettajien ja hiusalan työpaikkaohjaajien välisen yhteistyön merkitys on kasvanut reformin myötä. Keskeiseksi haasteeksi nousi opettajien ja työpaikkaohjaajien kohdalla työelämäjaksot ja ohjaamisen aikaresurssien puute. Opettajat ja työpaikkaohjaajat kokivat tärkeäksi yhteistyön kehittämisen niin, että se tukee mahdollisimman hyvin opiskelijoiden oppimista.
Johtopäätöksenä voi todeta, että hiusalalla opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyön kehittämistä tarvitaan yhä enemmän. Yhtenä kehittämisen työkaluna voi käyttää opinnäytetyön prosessin aikana syntynyttä vuosikellomallia. Vuosikelloa voidaan käyttää apuna muun muassa opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteisten tapaamisten suunnittelupohjana ja ajanhallintatyökaluna. Vuosikellon avulla voidaan luoda kokonaiskuva muun muassa yhteisistä koulutuspäivistä, tehtävistä ja aktiviteeteista.
Asiasanat: työpaikkaohjaus, ammattiopettajuus, yhteistyö, vuorovaikutus