Venäjän valtiollinen teknillistieteellinen tiedustelu : vastatiedusteluanalyysi kilpailevien hypoteesien menetelmällä
Raatikainen, Pasi (2020)
Raatikainen, Pasi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052413213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052413213
Tiivistelmä
Työn tavoite oli tarkastella kilpailevien hypoteesien menetelmän (ACH) soveltuvuutta strategisen tiedustelun analyysivaiheessa.
Analyysin kohteena oli Venäjän valtiollinen teknillistieteellinen tiedustelu. Lukijalle kuvataanstrategisen tiedustelun prosessista, tiedonhankintamenetelmistä, ACH- menetelmän perusteista sekä historiallisena viitteenä Neuvostonliiton valtiollisesta teknillistieteellisestä tiedustelusta.
Analyysia varten muodostettiin seitsemän hypoteesia ja rakennettiin niiden taustalla olevat skenaariot. Avoimien lähteiden ja henkilötiedustelun keinoin hankittiin tiedusteluaineistoa, jota käytettiin kilpailutettaessa hypoteeseja vastakkain. Analyysin kautta yksi hypoteeseista nousi varsin selkeästi vähiten epätodennäköiseksi.
Menetelmänä ACH osoittautui erinomaisen käyttökelpoiseksi. Sen avulla voidaan välttää useita analyysivinoutumia, jotka muutoin herkästi ohjaavat analyysiä subjektiiviseen suuntaan. Menetelmä on toisaalta varsin hidas eikä sen tuotos kykene olevaan parempi kuin muodostetut hypoteesit ja kerätty tiedusteluaineisto.
ACH:n käytettävyysarviointia on hyvä jatkaa käyttämällä sitä muissa tiedustelutehtävissä erityisesti siten, että analyysiprosessin taustalle tuodaan Heuerin strukturoitu analyysitekniikka.
Analyysin kohteena oli Venäjän valtiollinen teknillistieteellinen tiedustelu. Lukijalle kuvataanstrategisen tiedustelun prosessista, tiedonhankintamenetelmistä, ACH- menetelmän perusteista sekä historiallisena viitteenä Neuvostonliiton valtiollisesta teknillistieteellisestä tiedustelusta.
Analyysia varten muodostettiin seitsemän hypoteesia ja rakennettiin niiden taustalla olevat skenaariot. Avoimien lähteiden ja henkilötiedustelun keinoin hankittiin tiedusteluaineistoa, jota käytettiin kilpailutettaessa hypoteeseja vastakkain. Analyysin kautta yksi hypoteeseista nousi varsin selkeästi vähiten epätodennäköiseksi.
Menetelmänä ACH osoittautui erinomaisen käyttökelpoiseksi. Sen avulla voidaan välttää useita analyysivinoutumia, jotka muutoin herkästi ohjaavat analyysiä subjektiiviseen suuntaan. Menetelmä on toisaalta varsin hidas eikä sen tuotos kykene olevaan parempi kuin muodostetut hypoteesit ja kerätty tiedusteluaineisto.
ACH:n käytettävyysarviointia on hyvä jatkaa käyttämällä sitä muissa tiedustelutehtävissä erityisesti siten, että analyysiprosessin taustalle tuodaan Heuerin strukturoitu analyysitekniikka.