Venäjän valtiollinen teknillistieteellinen tiedustelu : vastatiedusteluanalyysi kilpailevien hypoteesien menetelmällä

Abstract

Työn tavoite oli tarkastella kilpailevien hypoteesien menetelmän (ACH) soveltuvuutta strategisen tiedustelun analyysivaiheessa.

Analyysin kohteena oli Venäjän valtiollinen teknillistieteellinen tiedustelu. Lukijalle kuvataanstrategisen tiedustelun prosessista, tiedonhankintamenetelmistä, ACH- menetelmän perusteista sekä historiallisena viitteenä Neuvostonliiton valtiollisesta teknillistieteellisestä tiedustelusta.

Analyysia varten muodostettiin seitsemän hypoteesia ja rakennettiin niiden taustalla olevat skenaariot. Avoimien lähteiden ja henkilötiedustelun keinoin hankittiin tiedusteluaineistoa, jota käytettiin kilpailutettaessa hypoteeseja vastakkain. Analyysin kautta yksi hypoteeseista nousi varsin selkeästi vähiten epätodennäköiseksi.

Menetelmänä ACH osoittautui erinomaisen käyttökelpoiseksi. Sen avulla voidaan välttää useita analyysivinoutumia, jotka muutoin herkästi ohjaavat analyysiä subjektiiviseen suuntaan. Menetelmä on toisaalta varsin hidas eikä sen tuotos kykene olevaan parempi kuin muodostetut hypoteesit ja kerätty tiedusteluaineisto.

ACH:n käytettävyysarviointia on hyvä jatkaa käyttämällä sitä muissa tiedustelutehtävissä erityisesti siten, että analyysiprosessin taustalle tuodaan Heuerin strukturoitu analyysitekniikka.

The objective of this thesis was to assess the usability of “analysis of competing hypotheses” (ACH) method in strategic intelligence analysis phase.

The target of the analysis was state sponsored economic intelligence of present-day Russia. The reader is taken through the principles of the process of strategic intelligence, intelligence gathering methods, ACH- method, as well as the history of economic intelligence in the Soviet Union.

Seven hypotheses were generated for analysis work along related scenarios. Open source and human intelligence methods were used while gathering evidence. This evidence was used when competing hypotheses against each other. After analysis work one of the hypotheses presented was clearly seen as least unlikely.

As a method, ACH was found very useful. A multiple of lurking analysis biases can be avoided, which may otherwise easily misguide analysis to subjective direction. On the other hand, the method is quite slow and the outcome cannot be better quality than hypotheses generated nor evidence gathered.

The usability analysis of ACH might be further studied by using it in various cases especially if structured analysis technic of Heuer is used to the fullest.