Mentorointi kehittämismenetelmänä
Kankkunen, Julia (2011)
Kankkunen, Julia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100813626
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100813626
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisten asioiden kehittämismenetelmäksi mentorointi sopii. Tutkimuksen päämääränä oli selvittää, miten mentorointia käytetään kohdeyrityksessä, ja minkä asioiden kehittämisessä sen on koettu toimivan. Kohdeyritystä kutsutaan tässä opinnäytetyössä Yritys X:ksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimuksen kohderyhmään valittiin Yritys X:n mentoreina ja aktoreina toimineita henkilöitä. Tutkimusaineisto kerättiin tee-mahaastatteluiden avulla. Haastatteluihin valittiin sama määrä mentoreita ja aktoreita. Aineistoa kerättiin haastatteluissa seuraaviin teemoihin liittyen: mentoroinnin alkuvaiheet, tavoitteet ja odotukset, muiden tahojen tuki ja suhtautuminen, mentorointisuhde ja –tapaamiset, osaamisen, tietojen ja taitojen siirtäminen, mentoroinnin merkitys ja hyödyt sekä mentoroinnin käyttökohteet ja vaikuttavuus. Haastatteluihin kuului myös henkilökohtainen arviointi mentoroinnista.
Tutkimustuloksista nousi eniten esiin kolme osa-aluetta, joiden kehittämismenetelmäksi men-toroinnin koettiin sopivan. Nämä olivat työuran muutostilanteet, osaamisen vahvistaminen ja kasvattaminen sekä elämän ja uran suunnittelu ja hallinta. Tutkimustulosten mukaan aikataulujen yhteensovittaminen oli monille hankalaa. Myös henkilökemioiden toimimattomuus mainittiin mentorointiin liittyväksi mahdolliseksi ongelmaksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimuksen kohderyhmään valittiin Yritys X:n mentoreina ja aktoreina toimineita henkilöitä. Tutkimusaineisto kerättiin tee-mahaastatteluiden avulla. Haastatteluihin valittiin sama määrä mentoreita ja aktoreita. Aineistoa kerättiin haastatteluissa seuraaviin teemoihin liittyen: mentoroinnin alkuvaiheet, tavoitteet ja odotukset, muiden tahojen tuki ja suhtautuminen, mentorointisuhde ja –tapaamiset, osaamisen, tietojen ja taitojen siirtäminen, mentoroinnin merkitys ja hyödyt sekä mentoroinnin käyttökohteet ja vaikuttavuus. Haastatteluihin kuului myös henkilökohtainen arviointi mentoroinnista.
Tutkimustuloksista nousi eniten esiin kolme osa-aluetta, joiden kehittämismenetelmäksi men-toroinnin koettiin sopivan. Nämä olivat työuran muutostilanteet, osaamisen vahvistaminen ja kasvattaminen sekä elämän ja uran suunnittelu ja hallinta. Tutkimustulosten mukaan aikataulujen yhteensovittaminen oli monille hankalaa. Myös henkilökemioiden toimimattomuus mainittiin mentorointiin liittyväksi mahdolliseksi ongelmaksi.