Hevosenlannan kompostoinnin kiinnostavuus ja kannattavuus Joensuun seudulla

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin hevosenlannan kompostoinnin kiinnostavuutta ja kannattavuutta Joensuun seudulla. Lähtökohtana oli, että toimeksiantaja näki mahdollisuuden kompostointitoiminnan aloittamiseen tallinpitäjien lantaongelmassa. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen survey-tutkimus, jonka aineistoina käytettiin kyselyä sekä valmisaineistoja. Kyselyn avulla selvitettiin Joensuun seudun tallien kiinnostusta luovuttaa lantaa kompostointiurakoitsijalle sekä sitä, kuinka paljon tallit olisivat valmiita maksamaan palvelusta. Kyselyyn vastasi 18 tallia ja vastausprosentiksi muodostui 23 %.

Yhteensä vastaajilla oli hevosia 117 kappaletta ja poneja 18 kappaletta, joista kertyi lan-taa vuodessa noin 1 548 m3. Lannan loppusijoittamisen koki ongelmalliseksi 33,3 % talleista ja 33,3 % talleista oli kiinnostuneita lantahuollon ulkoistamisesta. Talleista 43 % oli valmiita maksamaan lantahuollon ulkoistamisesta keskimäärin 9 €/m3.

Kompostoinnin aloitus vaati urakoitsijalle investointeja ja lainsäädännön tuntemusta. Kompostoinnin aloituksen kannattavuus näytti laskelmien mukaan riippuvan saatavilla olevasta lannan määrästä ja kuljetusetäisyyksistä. Voidaan arvioida, että kannattavaan toimintaan vaaditaan noin 800 m3 hevosenlantaa Joensuun seudulta. Urakoitsijan tulot koostuivat talleilta saatavista maksuista ja markkinoitavasta, kompostoidusta lannasta.

Opinnäytetyössä selvitettiin hevosenlannan kompostoinnin kiinnostavuutta ja kannattavuutta Joensuun seudulla. Lähtökohtana oli, että toimeksiantaja näki mahdollisuuden kompostointitoiminnan aloittamiseen tallinpitäjien lantaongelmassa. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen survey-tutkimus, jonka aineistoina käytettiin kyselyä sekä valmisaineistoja. Kyselyn avulla selvitettiin Joensuun seudun tallien kiinnostusta luovuttaa lantaa kompostointiurakoitsijalle sekä sitä, kuinka paljon tallit olisivat valmiita maksamaan palvelusta. Kyselyyn vastasi 18 tallia ja vastausprosentiksi muodostui 23 %.

Yhteensä vastaajilla oli hevosia 117 kappaletta ja poneja 18 kappaletta, joista kertyi lantaa vuodessa noin 1 548 m3. Lannan loppusijoittamisen koki ongelmalliseksi 33,3 % talleista ja 33,3 % talleista oli kiinnostuneita lantahuollon ulkoistamisesta. Talleista 43 % oli valmiita maksamaan lantahuollon ulkoistamisesta keskimäärin 9 €/m3.

Kompostoinnin aloitus vaati urakoitsijalle investointeja ja lainsäädännön tuntemusta. Kompostoinnin aloituksen kannattavuus näytti laskelmien mukaan riippuvan saatavilla olevasta lannan määrästä ja kuljetusetäisyyksistä. Voidaan arvioida, että kannattavaan toimintaan vaaditaan noin 800 m3 hevosenlantaa Joensuun seudulta. Urakoitsijan tulot koostuivat talleilta saatavista maksuista ja markkinoitavasta, kompostoidusta lannasta.