Seksuaalirikoksesta tuomittujen miesten kognitiiviset prosessit kuntoutuksen kohteena

Abstract

Opinnäytetyön tavoite oli kuvata seksuaalirikoksesta tuomittujen miesten kognitiivisia prosesseja ja Uusi Suunta -yksilökuntoutusohjelman vaikuttavuutta. Keskiössä oli erityisesti kieltämisen, vähättely, neutraloinnin, oikeuttamisen ja ajatusvääristymien tarkastelu ennen kuntoutusta ja sen jälkeen. Uusi Suunta -ohjelma jakautuu kolmeen osaan, jonka toisen osan (B-osa) vaikuttavuutta tutkitaan. Tavoitteena oli selvittää oliko sen läpikäymisellä vaikutuksia tuomitun ajatteluun. Laajemmin opinnäytetyön tarkoitus on lisätä tietoa kuntoutuksen vaikutuksista ja täten vähentää uusintarikollisuutta. Työ on tehty työelämälähtöisesti ja sen tilaajana toimii Rikosseuraamuslaitoksen Keskushallintoyksikkö. Opinnäytetyöstä hyötyvät sosiaali- ja rikosseuraamusalan ammattilaiset, jotka työskentelevät seksuaalirikoksista tuomittujen kanssa.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kognitiivis-behavioraalisesta kuntoutuksesta, RNR-periaatteista ja uusintarikollisuuteen vaikuttamisesta, vaikuttavuustutkimuksesta sekä seksuaalirikollisten ajattelusta tutkitusta tiedosta. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa vaikuttavuutta tutkittiin alku- ja loppumittauksen avulla haastattelemalla neljää raiskauksesta tuomittua vankia. Menetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu, jonka tukena käytettiin kyselylomakkeita. Aineiston analyysi tehtiin sisällönanalyysillä. Tulokset olivat yhteneviä aiempaan tutkimukseen aiheesta. Haastatelluilla ilmeni teon kieltämistä, vähättelyä, neutralointia ja oikeuttamista sekä ajatusvääristymiä. Huomattiin myös, että Uusi Suunta -ohjelman B-osa, joka perustuu kognitiivis-behavioraalisuuteen ja RNR-periaatteisiin vaikuttaa ajatteluun. Erityisesti ajatusvääristymät ilmenivät eri tavalla kuntoutuksen jälkeen ja myös vähättely väheni. Kehittämisehdotuksena on tuotu esiin kuntoutuksen laajempi tarjoaminen seksuaalirikoksista tuomituille uusintarikollisuuden vähentämiseksi.

The aim of this study was to describe the cognitive processes of men convicted of sex offending and the effectiveness of the NEW DIRECTION - Personal Rehabilitation Programme. The main focus of the study was on denial, minimization, neutralization, justification, and cognitive distortions before and after rehabilitation. The NEW DIRECTION - Personal Rehabilitation Programme is divided into three parts, where the effectiveness of the second part (part B) was studied. The aim was to find out whether going through the part had effects on the thinking among the convicted. From a wider perspective, the purpose of the study was to increase the knowledge of the effects of rehabilitation, and thus reduce recidivism. This study was working life oriented and it was implemented in collaboration with The Central Administration of the Criminal Sanctions Agency. This study will benefit professionals who work with sex offenders in social services as well as in prison and probation services.

The theoretical framework of the study consisted of cognitive-behavioral rehabilitation, riskneed-responsivity (RNR) principles and influencing recidivism, effectiveness in research, and data on sex offenders’ thinking processes. The thesis was carried out as a qualitative study, in which the effectiveness was studied with initial and final measurement by interviewing four men convicted of rape. The used method was a semi-structured interview supported by questionnaires. The data analysis was carried out with content analysis. The results were consistent with previous research on the subject. The interviewees showed cognitive distortions and denial, minimization, neutralization and justification of the act. It was also noted that part B of the NEW DIRECTION - Personal Rehabilitation Programme , which is based on cognitive-behavioral approach and RNR principles, influences thinking. Especially cognitive distortions appeared differently after rehabilitation, and also minimization decreased. Providing rehabilitation more broadly for men convicted of sex offending in order to reduce recidivism has been highlighted as a development proposal.