Parisuhdetyö Tuusulan neuvoloissa
Salonen, Riitta (2009)
Salonen, Riitta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905273283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905273283
Tiivistelmä
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ
Laurea Hyvinkää
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Hoitotyön koulutusohjelma
Riitta Salonen
Parisuhdetyö Tuusulan neuvoloissa
Vuosi 2009 Sivumäärä 58
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia ongelmia Tuusulan kunnan neuvoloiden terveydenhoitajat ovat havainnoineet parisuhteissa, miten he ottavat parisuhdeongelmat puheeksi ja tukevat parien vuorovaikutusta sekä millaista ohjeistusta terveydenhoitajat tarvitsevat parisuhdetyönsä tueksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pitää sisällään lähteisiin perustuvaa tietoa parisuhteesta, parisuhdeongelmista, parisuhdeväkivallasta sekä neuvolatoiminnasta ja siitä, mistä parit voivat löytää apua parisuhdeongelmiinsa. Puolistrukturoitu teemahaastattelu menetelmänä toimi tässä työssä parhaiten, koska haluttiin kartoittaa myös heikosti tiedostettuja asioita. Kysymykset on laadittu siten, että vastaukset saadaan neuvoloiden terveydenhoitajien (N=4) näkökulmasta katsottuna. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja aineiston analyysimenetelmänä sisällönanalyysi. Tutkimuksella pyrittiin tuottamaan uutta tietoa tutkittavasta kohteesta ja luomaan kehittämisehdotuksia. Suuri osa tutkimuksessa esiin tulleista tiedoista pohjautuu naisnäkökulmaan, koska suurin osa neuvoloiden asiakkaista on naisia.
Tulosten mukaan neuvoloiden terveydenhoitajat olivat työssään havainnoineet useita eri parisuhdeongelmia. Suurimpina parisuhdeongelmina nousivat esille äitien yksinäisyys ja perheen sisäisen työnjaon epätasapaino. Naiset kokivat miehien osallistuvan selkeästi heitä vähemmän kotitöihin ja erityisesti pikkulapsiperheissä yhteisen ajan puuttuminen koettiin ongelmalliseksi. Terveydenhoitajat ottivat parisuhdeongelmat puheeksi joko avoimin kysymyksin tai kysymällä asioista suoraan. Äidit toivat asioita esille myös oma-aloitteisesti, mutta yleensä vasta silloin, kun terveydenhoitajasta oli tullut tutumpi. Parisuhdeongelmista puhuminen vieraalle henkilölle koettiin vaikeaksi niin terveydenhoitajan kuin asiakkaankin näkökulmasta katsottuna.
Asiakkaan voimavarojen lisäämisen tukemista ovat oikea-aikainen huolen puheeksi ottaminen, asiakkaan aktivoiminen ongelmienratkaisukeinojen löytämiseen ja auttaa asiakasta voimavarojen lisääntymisessä. Tukiverkostojen sekä ulkopuolisen avun piiriin ohjaaminen ovat myös osa neuvoloiden parisuhdetyötä. Suurimmaksi esteeksi parisuhdetyön toteuttamiseen terveydenhoitajat kokevat työssään aikapulan. Useinkin ajanvaraukset menevät niin pitkälle ettei se enää palvele asiakasta sen hetkisen tarpeen osalta. Terveydenhoitajat kaipaavat ammatillista lisäkoulutusta parisuhdetyöhönsä erityisesti parisuhdeongelmista, parisuhteen tukemisesta vuorovaikutuksellisin keinoin ja ohjeistusta toimivaksi testatuista apuvälineistä.
Ehdotuksena parisuhdetyön kehittämiseksi neuvoloissa voisi olla teemapäivien ja tapahtumien järjestäminen yhteistyössä kunnan liikunta- ja urheiluseurojen kanssa. Tämä voisi houkutella paremmin myös perheiden miehet mukaan parisuhdetta ylläpitävään toimintaan. Sitä olisi mahdollista kehittää yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa.
Asiasanat: Parisuhde, parisuhdeongelmat, parisuhdetyö, neuvola, terveydenhoitaja, ulkopuolinen apu.
Laurea Hyvinkää
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Hoitotyön koulutusohjelma
Riitta Salonen
Parisuhdetyö Tuusulan neuvoloissa
Vuosi 2009 Sivumäärä 58
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia ongelmia Tuusulan kunnan neuvoloiden terveydenhoitajat ovat havainnoineet parisuhteissa, miten he ottavat parisuhdeongelmat puheeksi ja tukevat parien vuorovaikutusta sekä millaista ohjeistusta terveydenhoitajat tarvitsevat parisuhdetyönsä tueksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pitää sisällään lähteisiin perustuvaa tietoa parisuhteesta, parisuhdeongelmista, parisuhdeväkivallasta sekä neuvolatoiminnasta ja siitä, mistä parit voivat löytää apua parisuhdeongelmiinsa. Puolistrukturoitu teemahaastattelu menetelmänä toimi tässä työssä parhaiten, koska haluttiin kartoittaa myös heikosti tiedostettuja asioita. Kysymykset on laadittu siten, että vastaukset saadaan neuvoloiden terveydenhoitajien (N=4) näkökulmasta katsottuna. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja aineiston analyysimenetelmänä sisällönanalyysi. Tutkimuksella pyrittiin tuottamaan uutta tietoa tutkittavasta kohteesta ja luomaan kehittämisehdotuksia. Suuri osa tutkimuksessa esiin tulleista tiedoista pohjautuu naisnäkökulmaan, koska suurin osa neuvoloiden asiakkaista on naisia.
Tulosten mukaan neuvoloiden terveydenhoitajat olivat työssään havainnoineet useita eri parisuhdeongelmia. Suurimpina parisuhdeongelmina nousivat esille äitien yksinäisyys ja perheen sisäisen työnjaon epätasapaino. Naiset kokivat miehien osallistuvan selkeästi heitä vähemmän kotitöihin ja erityisesti pikkulapsiperheissä yhteisen ajan puuttuminen koettiin ongelmalliseksi. Terveydenhoitajat ottivat parisuhdeongelmat puheeksi joko avoimin kysymyksin tai kysymällä asioista suoraan. Äidit toivat asioita esille myös oma-aloitteisesti, mutta yleensä vasta silloin, kun terveydenhoitajasta oli tullut tutumpi. Parisuhdeongelmista puhuminen vieraalle henkilölle koettiin vaikeaksi niin terveydenhoitajan kuin asiakkaankin näkökulmasta katsottuna.
Asiakkaan voimavarojen lisäämisen tukemista ovat oikea-aikainen huolen puheeksi ottaminen, asiakkaan aktivoiminen ongelmienratkaisukeinojen löytämiseen ja auttaa asiakasta voimavarojen lisääntymisessä. Tukiverkostojen sekä ulkopuolisen avun piiriin ohjaaminen ovat myös osa neuvoloiden parisuhdetyötä. Suurimmaksi esteeksi parisuhdetyön toteuttamiseen terveydenhoitajat kokevat työssään aikapulan. Useinkin ajanvaraukset menevät niin pitkälle ettei se enää palvele asiakasta sen hetkisen tarpeen osalta. Terveydenhoitajat kaipaavat ammatillista lisäkoulutusta parisuhdetyöhönsä erityisesti parisuhdeongelmista, parisuhteen tukemisesta vuorovaikutuksellisin keinoin ja ohjeistusta toimivaksi testatuista apuvälineistä.
Ehdotuksena parisuhdetyön kehittämiseksi neuvoloissa voisi olla teemapäivien ja tapahtumien järjestäminen yhteistyössä kunnan liikunta- ja urheiluseurojen kanssa. Tämä voisi houkutella paremmin myös perheiden miehet mukaan parisuhdetta ylläpitävään toimintaan. Sitä olisi mahdollista kehittää yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa.
Asiasanat: Parisuhde, parisuhdeongelmat, parisuhdetyö, neuvola, terveydenhoitaja, ulkopuolinen apu.