Parisuhdetyö Tuusulan neuvoloissa

Abstract

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Laurea Hyvinkää Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön koulutusohjelma

Riitta Salonen

Parisuhdetyö Tuusulan neuvoloissa

Vuosi 2009 Sivumäärä 58

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia ongelmia Tuusulan kunnan neuvoloiden terveydenhoitajat ovat havainnoineet parisuhteissa, miten he ottavat parisuhdeongelmat puheeksi ja tukevat parien vuorovaikutusta sekä millaista ohjeistusta terveydenhoitajat tarvitsevat parisuhdetyönsä tueksi.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pitää sisällään lähteisiin perustuvaa tietoa parisuhteesta, parisuhdeongelmista, parisuhdeväkivallasta sekä neuvolatoiminnasta ja siitä, mistä parit voivat löytää apua parisuhdeongelmiinsa. Puolistrukturoitu teemahaastattelu menetelmänä toimi tässä työssä parhaiten, koska haluttiin kartoittaa myös heikosti tiedostettuja asioita. Kysymykset on laadittu siten, että vastaukset saadaan neuvoloiden terveydenhoitajien (N=4) näkökulmasta katsottuna. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja aineiston analyysimenetelmänä sisällönanalyysi. Tutkimuksella pyrittiin tuottamaan uutta tietoa tutkittavasta kohteesta ja luomaan kehittämisehdotuksia. Suuri osa tutkimuksessa esiin tulleista tiedoista pohjautuu naisnäkökulmaan, koska suurin osa neuvoloiden asiakkaista on naisia.

Tulosten mukaan neuvoloiden terveydenhoitajat olivat työssään havainnoineet useita eri parisuhdeongelmia. Suurimpina parisuhdeongelmina nousivat esille äitien yksinäisyys ja perheen sisäisen työnjaon epätasapaino. Naiset kokivat miehien osallistuvan selkeästi heitä vähemmän kotitöihin ja erityisesti pikkulapsiperheissä yhteisen ajan puuttuminen koettiin ongelmalliseksi. Terveydenhoitajat ottivat parisuhdeongelmat puheeksi joko avoimin kysymyksin tai kysymällä asioista suoraan. Äidit toivat asioita esille myös oma-aloitteisesti, mutta yleensä vasta silloin, kun terveydenhoitajasta oli tullut tutumpi. Parisuhdeongelmista puhuminen vieraalle henkilölle koettiin vaikeaksi niin terveydenhoitajan kuin asiakkaankin näkökulmasta katsottuna.

Asiakkaan voimavarojen lisäämisen tukemista ovat oikea-aikainen huolen puheeksi ottaminen, asiakkaan aktivoiminen ongelmienratkaisukeinojen löytämiseen ja auttaa asiakasta voimavarojen lisääntymisessä. Tukiverkostojen sekä ulkopuolisen avun piiriin ohjaaminen ovat myös osa neuvoloiden parisuhdetyötä. Suurimmaksi esteeksi parisuhdetyön toteuttamiseen terveydenhoitajat kokevat työssään aikapulan. Useinkin ajanvaraukset menevät niin pitkälle ettei se enää palvele asiakasta sen hetkisen tarpeen osalta. Terveydenhoitajat kaipaavat ammatillista lisäkoulutusta parisuhdetyöhönsä erityisesti parisuhdeongelmista, parisuhteen tukemisesta vuorovaikutuksellisin keinoin ja ohjeistusta toimivaksi testatuista apuvälineistä.

Ehdotuksena parisuhdetyön kehittämiseksi neuvoloissa voisi olla teemapäivien ja tapahtumien järjestäminen yhteistyössä kunnan liikunta- ja urheiluseurojen kanssa. Tämä voisi houkutella paremmin myös perheiden miehet mukaan parisuhdetta ylläpitävään toimintaan. Sitä olisi mahdollista kehittää yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa.

Asiasanat: Parisuhde, parisuhdeongelmat, parisuhdetyö, neuvola, terveydenhoitaja, ulkopuolinen apu.

LAUREA POLYTECNIC ABSTRACT Laurea Hyvinkää Health Care, Social Services and Sport Degree Programme in Nursing

Riitta Salonen

Marital counseling in the child welfare clinics of Tuusula

Year 2009 Pages 58______________

The purpose of this thesis was to find out what kind of problems the public health nurses of child welfare clinics in Tuusula had observed in marital relations, how they brought up the customer’s marital problems to a discussion and supported the communication of the parents, and what kind of instructions the public health nurses need to support their marital counseling work. Theoretical frame of reference of this thesis contains source-based information about marital relation, marital problems, violence in marital relations, child welfare clinics and where to find help for marital problems. The semi-structured theme interview was chosen as a method, because of the need to survey matters that have been weakly realized. The questions have been drawn up so that the answers will be from the point of view of the public health nurses of child welfare clinics (N=4). The research method was a qualitative and the analysis method of the material was content analysis. An attempt was made to produce new information about the subject and to create development proposals. A large part of the information which has emerged in the study is based on the female point of view because the majority of the customers of child welfare clinics are women. According to the results, the public health nurses of child welfare clinics had observed several different marital problems in their work. The loneliness of the mothers and the imbalance of the division of the housework rose forth as the biggest marital problems. The women experienced that the men were participating in the housework clearly less than them. Especially in the families with small children the missing of the common time was regarded as problematic. The public health nurses brought up the marital problems either with open questions or by asking directly about them. The mothers also brought out matters spontaneously but usually only when the public health nurse had become more familiar. Talking about marital problems to a stranger was considered difficult by both parties; the customers and the public health nurses. Actions that supported the customer’s mental resources included talking about the problem at the right time, activating the customer to solve the problem, and helping the customer to increase his/her mental resources. Counseling the customers to use support networks and external help is also part of the marital counseling done at child welfare clinics. The public health nurses regard lack of time as the biggest obstacle for the carrying out of the marital counseling in their work. Often the customers have to wait such a long time for an appointment that it no longer served the need the customer was booking the appointment for. The public health nurses wanted additional vocational education to their marital counseling work especially about marital problems, about supporting the parents with interactive methods, and instructions about good, tested methods. Arranging theme days and events in cooperation with the sports clubs of the municipality could be one way to develop marital counseling. This could encourage more men to take part in marital counseling. These kinds of events would be possible to develop in cooperation with the polytechnic.

Key words: Marital relation, marital problems, marital counseling, child welfare clinic, public health nurse, external help.