Työmatkalentämisen hiilijalanjälki
Potrykus, Yolanda (2020)
Potrykus, Yolanda
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915255
Tiivistelmä
Lentämisen päästöistä ja päästöjen pienentämisen toimenpiteiden vaikutuksista on puhuttu paljon lähivuosina, varsinkin kun arvioidaan lentämisen kasvavan entisestään. Globalisaatio on lisännyt työmatkoja ulkomaille, mikä on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Kevään 2020 koronavirusepidemia on kuitenkin pakottanut siirtämään työnteon verkkoon ja näin lähes kokonaan lopettanut tiettyjen toimialojen työmatkustamisen, niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten lentoala ja valtio pystyvät vaikuttamaan lentämisen hiilijalanjäljen pienemiseen sekä miten kuluttaja pystyy itse vaikuttamaan omilla valinnoillaan matkustamisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Opinnäytetyössä myös selvitettiin, miten koronavirusepidemia on vaikuttanut lentämiseen ja työskentelytapoihin. Työssä selvitettiin neljän eri asemassa työskentelevän työntekijän näkökulmia työmatkalentämisestä ja lentämisen päästöistä. Selvityksessä laskettiin työntekijöiden lentämisen päästöt, verrattiin eri laskureiden saatuja tuloksia ja lentämisen päästöjen tuloksia etäneuvottelun päästöihin. Selvityksessä myös kysyttiin työntekijöiden etätyökokemuksista koronavirusepidemian aikaan.
Opinnäytetyön aineistoa on kerätty erilaisista internet-julkaisuista, kuten opinnäytetöistä, uutisista sekä blogikirjoituksista. Selvityksen kysely lähetettiin neljälle työntekijälle sähköpostin välityksellä. Hiilidioksidipäästöjen laskentaan käytettiin ICAO:n, Finnairin ja SAS:n päästölaskureita.
Kyselyn tuloksissa ilmeni, että vastaajat uskovat työmatkalentämisen vähentyvän etäyhteyden suosion vuoksi, mutta eivät usko etäyhteyden korvaavan kokonaan työmatkalentämistä. Fyysistä tapaamista pidetään tehokkaampana, kuin etäneuvottelua. Etäneuvotteluilla pystyttäisiin kuitenkin vähentämään yli 95-prosenttisesti päästöjä lentämisen päästöistä. In recent years, there has been a lot of talk about aviation emissions and the impact of reducing emissions, especially when it is estimated that flying will continue to grow. Globalization has increased business travelling, which is contradiction with climate objectives. However, the coronavirus epidemic of spring 2020 has forced many people to transfer work to the network and due to this almost completely stopped business travelling in certain industries, both domestically and abroad.
The thesis investigated how the aviation industry and the government can influence the reduction of the consumer’s carbon footprint and how the consumer can influence the reduction of greenhouse gas emissions through his or her own choices. The thesis also investigated how the coronavirus epidemic has affected flying and working habits. The thesis contains a four-employee perspective on business travel and airplane emissions. Employees’ airplane emissions were calculated in the study, the results obtained using different calculators and the emissions were compared with the greenhouse gas emissions from remote meetings. Employees were asked about their remote work experiences during the coronavirus epidemic.
The material of the thesis has been collected from various internet publications, such as theses, news and blog posts. The survey and inquiries were sent to four employees via email. ICAO, Finnair and SAS emission calculators were used to calculate carbon dioxide emissions.
The results of the surveys showed that respondents believe that business traveling by air is declining due to the popularity of remote working, but they do not believe that remote work will completely replace business travelling by air. A physical meeting is considered more effective than a remote meeting. However, a remote meeting could reduce emissions from aviation by more than 95%.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten lentoala ja valtio pystyvät vaikuttamaan lentämisen hiilijalanjäljen pienemiseen sekä miten kuluttaja pystyy itse vaikuttamaan omilla valinnoillaan matkustamisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Opinnäytetyössä myös selvitettiin, miten koronavirusepidemia on vaikuttanut lentämiseen ja työskentelytapoihin. Työssä selvitettiin neljän eri asemassa työskentelevän työntekijän näkökulmia työmatkalentämisestä ja lentämisen päästöistä. Selvityksessä laskettiin työntekijöiden lentämisen päästöt, verrattiin eri laskureiden saatuja tuloksia ja lentämisen päästöjen tuloksia etäneuvottelun päästöihin. Selvityksessä myös kysyttiin työntekijöiden etätyökokemuksista koronavirusepidemian aikaan.
Opinnäytetyön aineistoa on kerätty erilaisista internet-julkaisuista, kuten opinnäytetöistä, uutisista sekä blogikirjoituksista. Selvityksen kysely lähetettiin neljälle työntekijälle sähköpostin välityksellä. Hiilidioksidipäästöjen laskentaan käytettiin ICAO:n, Finnairin ja SAS:n päästölaskureita.
Kyselyn tuloksissa ilmeni, että vastaajat uskovat työmatkalentämisen vähentyvän etäyhteyden suosion vuoksi, mutta eivät usko etäyhteyden korvaavan kokonaan työmatkalentämistä. Fyysistä tapaamista pidetään tehokkaampana, kuin etäneuvottelua. Etäneuvotteluilla pystyttäisiin kuitenkin vähentämään yli 95-prosenttisesti päästöjä lentämisen päästöistä.
The thesis investigated how the aviation industry and the government can influence the reduction of the consumer’s carbon footprint and how the consumer can influence the reduction of greenhouse gas emissions through his or her own choices. The thesis also investigated how the coronavirus epidemic has affected flying and working habits. The thesis contains a four-employee perspective on business travel and airplane emissions. Employees’ airplane emissions were calculated in the study, the results obtained using different calculators and the emissions were compared with the greenhouse gas emissions from remote meetings. Employees were asked about their remote work experiences during the coronavirus epidemic.
The material of the thesis has been collected from various internet publications, such as theses, news and blog posts. The survey and inquiries were sent to four employees via email. ICAO, Finnair and SAS emission calculators were used to calculate carbon dioxide emissions.
The results of the surveys showed that respondents believe that business traveling by air is declining due to the popularity of remote working, but they do not believe that remote work will completely replace business travelling by air. A physical meeting is considered more effective than a remote meeting. However, a remote meeting could reduce emissions from aviation by more than 95%.