Itsensä johtamisen sisältö rahoitusasiantuntijan työssä eräässä finanssialan organisaatiossa
Kupari, Sara (2020)
Kupari, Sara
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115556
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia kokemuksia finanssialalla työskentelevillä asiantuntijoilla oli itsensä johtamisesta ja miten tiimiesimies voi tukea asiantuntijoita itsensä johtamisessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä työelämänedustajan kanssa. Työelämänedustajana oli yksi Suomen isoimmista finanssialan toimijoista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa työelämänedustajalle uutta tietoa itsensä johtamisesta finanssialalla. Opinnäytetyöstä saadun tiedon avulla organisaation tiimiesimiehet voivat kehittää omia esimiestaitojaan tukeakseen paremmin alaistensa itsensä johtamisen taitoja.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä, ja se koostui teoria- ja tutkimusosasta. Teoriaosuudessa käsiteltiin itsensä johtamista käsitteenä, itsetuntemusta itsensä johtamisen perustana ja itsensä johtamisen taitoja. Itsensä johtamisen taidot tässä opinnäytetyössä olivat oman osaamisen kehittäminen, työmotivaatio sekä hallinnan taito; kiire ja ajankäytönhallinta, stressi ja stressin hallinta, muutosvalmius ja muutoksen hallinta. Tutkimusosuudessa käytiin lävitse toteutettua laadullista tutkimusta, tutkimustuloksia ja kehitysehdotuksia.
Tutkimusta varten haastateltiin teemahaastattelun avulla kahdeksaa rahoitusasiantuntijaa.
Haastateltavat kertoivat, että pakollisten koulutusten lisäksi oma osaaminen kehittyi jatkuvasti päivittäisessä työssä. Tutkimustulosten mukaan monien rahoitusneuvojien motivaatioon positiivisesti vaikutti varsinaisten työtehtävien ohella asiakastapaamiset. Haastateltavien mukaan kiire oli asiakaslähtöistä; asiakkaat vaativat palvelua nopeasti. Joskus tekemättömät tai haastavat työtehtävät stressasivat työntekijöitä. Tutkimustulokset osoittivat, että työntekijöiden tulee olla valmiita muutoksiin, sillä niitä tapahtui jatkuvasti.
Tutkimuksessa saatujen tutkimustulosten perusteella tehtiin kehitysehdotuksia työelämänedustajalle tiimiesimiesten työskentelyn kehittämiseksi. Tiimiesimies voisi luoda uusia tapoja osaamisen kehittämiseen järjestämällä tiimin kesken yhteisiä opiskeluhetkiä tai järjestämällä mahdollisuuden kollegan työskentelyn seuraamiselle. Tiimiesimies voisi tukea tiimiläisten työskentelyä järjestämällä mahdollisuuden käyttää yksityisiä työhuoneita tarvittaessa sekä sopimalla yhteiset pelisäännöt työyhteisön toimintatavoista. Hyödyntämällä Teams-työkalua monipuolisemmin voitaisiin tiedottaa tehokkaammin uudistuksista. Muutostilanteissa tiimiesimies voisi käydä jokaisen tiimiläisen kanssa kahdenkeskisen keskustelun koskien tulevia muutoksia ja niihin liittyviä ajatuksia. Yhteistyö työelämänedustajan sujui hyvin läpi koko tutkimusprosessin ja työelämänedustaja aikoo ottaa osan kehitysehdotuksista heti käyttöön.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä, ja se koostui teoria- ja tutkimusosasta. Teoriaosuudessa käsiteltiin itsensä johtamista käsitteenä, itsetuntemusta itsensä johtamisen perustana ja itsensä johtamisen taitoja. Itsensä johtamisen taidot tässä opinnäytetyössä olivat oman osaamisen kehittäminen, työmotivaatio sekä hallinnan taito; kiire ja ajankäytönhallinta, stressi ja stressin hallinta, muutosvalmius ja muutoksen hallinta. Tutkimusosuudessa käytiin lävitse toteutettua laadullista tutkimusta, tutkimustuloksia ja kehitysehdotuksia.
Tutkimusta varten haastateltiin teemahaastattelun avulla kahdeksaa rahoitusasiantuntijaa.
Haastateltavat kertoivat, että pakollisten koulutusten lisäksi oma osaaminen kehittyi jatkuvasti päivittäisessä työssä. Tutkimustulosten mukaan monien rahoitusneuvojien motivaatioon positiivisesti vaikutti varsinaisten työtehtävien ohella asiakastapaamiset. Haastateltavien mukaan kiire oli asiakaslähtöistä; asiakkaat vaativat palvelua nopeasti. Joskus tekemättömät tai haastavat työtehtävät stressasivat työntekijöitä. Tutkimustulokset osoittivat, että työntekijöiden tulee olla valmiita muutoksiin, sillä niitä tapahtui jatkuvasti.
Tutkimuksessa saatujen tutkimustulosten perusteella tehtiin kehitysehdotuksia työelämänedustajalle tiimiesimiesten työskentelyn kehittämiseksi. Tiimiesimies voisi luoda uusia tapoja osaamisen kehittämiseen järjestämällä tiimin kesken yhteisiä opiskeluhetkiä tai järjestämällä mahdollisuuden kollegan työskentelyn seuraamiselle. Tiimiesimies voisi tukea tiimiläisten työskentelyä järjestämällä mahdollisuuden käyttää yksityisiä työhuoneita tarvittaessa sekä sopimalla yhteiset pelisäännöt työyhteisön toimintatavoista. Hyödyntämällä Teams-työkalua monipuolisemmin voitaisiin tiedottaa tehokkaammin uudistuksista. Muutostilanteissa tiimiesimies voisi käydä jokaisen tiimiläisen kanssa kahdenkeskisen keskustelun koskien tulevia muutoksia ja niihin liittyviä ajatuksia. Yhteistyö työelämänedustajan sujui hyvin läpi koko tutkimusprosessin ja työelämänedustaja aikoo ottaa osan kehitysehdotuksista heti käyttöön.