Yläkouluikäisten käsityksiä seksuaalioikeuksista — havainnointitutkimus
Mähönen, Sini; Halonen, Tiia (2020)
Mähönen, Sini
Halonen, Tiia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115603
Tiivistelmä
Seksuaalioikeuksilla tarkoitetaan yksilön oikeuksia päättää omaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, ja ne kuuluvat kaikille iästä riippumatta. Nuoruudessa seksuaalisuus on erityisen herkkää ja haavoittuvaista, ja siksi seksuaalioikeuksien tiedostaminen jo nuorena on tärkeää. Seksuaalisuudesta puhutaan nykyään enemmän Suomessa, mutta seksuaalioikeuksista ja niiden näyttäytymisestä nuorten arkielämässä on vain vähäisesti tutkimusta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yläkouluikäisten käsityksiä seksuaalioikeuksista. Tavoitteena oli tuoda ilmi nuorten tietoja ja näkemyksiä seksuaalioikeuksiin liittyen. Tutkimuskysymyksenä oli, millaisia käsityksiä yläkouluikäisillä on seksuaalioikeuksista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena yhteistyössä Väestöliiton Nuorten tiimin ja Kumita-kampanjan kanssa, joiden käyttöön tavoitteena oli tuottaa tiivistelmä tuloksista. Opinnäytetyöhön valikoitui käsiteltäväksi Väestöliiton määrittelemistä seksuaalioikeuksista oikeus omaan seksuaalisuuteen, oikeus tietoon seksuaalisuudesta, oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi sekä oikeus seksuaaliterveyspalveluihin.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Opinnäytetyöntekijät havainnoivat erään pääkaupunkiseudun yläkoulun yhdeksäs- ja kahdeksasluokkalaisten terveystiedon tunteja. Aineistonkeruu tapahtui yhden esitutkimuskerran ja kahden havainnointipäivän aikana, jolloin havainnoitiin yhteensä 128 nuorta. Aineistonanalyysimenetelmänä käytettiin induktiivis-deduktiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa ilmeni, että nuorilla oli paljon seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyviä käsityksiä. Käsitykset liittyivät sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen, seksuaalisuutta loukkaavaan kielenkäyttöön nuorten keskuudessa, oikeuteen ilmaista omaa seksuaalisuutta, seksuaalikasvatukseen sekä käsityksiin seksuaaliterveystiedoista. Käsityksiä oli myös oikeudesta koskemattomuuteen, itsensä suojelusta ja toisen kunnioittamisesta sekä ehkäisyn ja palveluiden saatavuudesta. Alatyylinen kielenkäyttö koettiin nuorten keskuudessa normaaliksi. Suurin osa kahdeksasluokkalaisista ei ollut tietoisia seksuaalioikeuksista, sillä niitä ei ollut käsitelty vielä opetuksessa. Tulosten myötä yläkouluikäiset tietävät enemmän seksuaaliterveydestä, mutta eivät niinkään seksuaalioikeuksista. Tulokset vahvistavat aikaisempia seksuaalisuuteen liittyviä tutkimustuloksia.
Opinnäytetyö oli ainutlaatuinen mahdollisuus tuottaa tutkittua tietoa nuorista uudella tutkimustavalla. Opinnäytetyö tuotti yhteistyökumppanille nuorilähtöistä tietoa ja tiivistelmän keskeisistä tuloksista, joita yhteistyökumppani voi hyödyntää nuoriin kohdistuvassa työssään. Lisäksi tämän tutkimuksen tuloksista voivat hyötyä terveydenhoitajat ja muut nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä muut kolmannen sektorin toimijat. Jatkossa voitaisiin tutkia lisää seksuaalioikeuksien näyttäytymistä nuorten elämässä käyttäen muita tutkimusmenetelmiä havainnoinnin tukena.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yläkouluikäisten käsityksiä seksuaalioikeuksista. Tavoitteena oli tuoda ilmi nuorten tietoja ja näkemyksiä seksuaalioikeuksiin liittyen. Tutkimuskysymyksenä oli, millaisia käsityksiä yläkouluikäisillä on seksuaalioikeuksista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena yhteistyössä Väestöliiton Nuorten tiimin ja Kumita-kampanjan kanssa, joiden käyttöön tavoitteena oli tuottaa tiivistelmä tuloksista. Opinnäytetyöhön valikoitui käsiteltäväksi Väestöliiton määrittelemistä seksuaalioikeuksista oikeus omaan seksuaalisuuteen, oikeus tietoon seksuaalisuudesta, oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi sekä oikeus seksuaaliterveyspalveluihin.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Opinnäytetyöntekijät havainnoivat erään pääkaupunkiseudun yläkoulun yhdeksäs- ja kahdeksasluokkalaisten terveystiedon tunteja. Aineistonkeruu tapahtui yhden esitutkimuskerran ja kahden havainnointipäivän aikana, jolloin havainnoitiin yhteensä 128 nuorta. Aineistonanalyysimenetelmänä käytettiin induktiivis-deduktiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa ilmeni, että nuorilla oli paljon seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyviä käsityksiä. Käsitykset liittyivät sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen, seksuaalisuutta loukkaavaan kielenkäyttöön nuorten keskuudessa, oikeuteen ilmaista omaa seksuaalisuutta, seksuaalikasvatukseen sekä käsityksiin seksuaaliterveystiedoista. Käsityksiä oli myös oikeudesta koskemattomuuteen, itsensä suojelusta ja toisen kunnioittamisesta sekä ehkäisyn ja palveluiden saatavuudesta. Alatyylinen kielenkäyttö koettiin nuorten keskuudessa normaaliksi. Suurin osa kahdeksasluokkalaisista ei ollut tietoisia seksuaalioikeuksista, sillä niitä ei ollut käsitelty vielä opetuksessa. Tulosten myötä yläkouluikäiset tietävät enemmän seksuaaliterveydestä, mutta eivät niinkään seksuaalioikeuksista. Tulokset vahvistavat aikaisempia seksuaalisuuteen liittyviä tutkimustuloksia.
Opinnäytetyö oli ainutlaatuinen mahdollisuus tuottaa tutkittua tietoa nuorista uudella tutkimustavalla. Opinnäytetyö tuotti yhteistyökumppanille nuorilähtöistä tietoa ja tiivistelmän keskeisistä tuloksista, joita yhteistyökumppani voi hyödyntää nuoriin kohdistuvassa työssään. Lisäksi tämän tutkimuksen tuloksista voivat hyötyä terveydenhoitajat ja muut nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä muut kolmannen sektorin toimijat. Jatkossa voitaisiin tutkia lisää seksuaalioikeuksien näyttäytymistä nuorten elämässä käyttäen muita tutkimusmenetelmiä havainnoinnin tukena.