Patokartoitushanke Saramojoen, Venejoen ja Kiskonjoen vesistöalueilla - Vaellusesteellisten virtavesien kunnostusmahdollisuudet
Oinonen, Jukka (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115748
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115748
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kesällä 2019 toteuttaman patokartoitushankkeen tuloksia. Hankkeessa kartoitettiin erilaisten vesistörakenteiden nykytilaa ja vaellusesteellisyyttä kolmella vesistöalueella. Tutkimuskohteita olivat Saramojoen vesistöalue (04.47) Nurmeksessa, Venejoen vesistöalue (04.87) Kontiolahdessa ja Kiskonjoen vesistöalue (04.84) Polvijärven ja Juuan kuntien alueella.
Järvitaimen lisääntyy luontaisesti Saramojoen ja Venejoen vesistöalueilla. Kiskonjoen vesistöalueella ei tiettävästi ole tehty koekalastuksia, eikä alueella nykykäsityksen mukaan elä omaa taimenkantaa. Alan toimijat ovat kuitenkin kiinnostuneet istutus- ja kunnostustoimenpiteistä alueella.
Vesistörakenteiden esteellisyyttä tutkittiin pääsääntöisesti järvitaimenen näkökulmasta. Vesistöalueilta kartoitettiin yhteensä 62 rakennetta, joista 19 muodosti vähintään kulkua haittaavan esteen pienille kaloille ja suuri osa myös taimenelle. Tutkimustulokset olivat samankaltaisia muiden vastaavien tutkimusten kanssa.
Saramojoen vesistöalueella merkittävimpinä kunnostuskohteina nähtiin Louhikosken voimalaitoksen kalatien, Kuohattijoen Myllykosken myllypadon ja Siltapuron rumpurakenteiden kunnostus. Venejoen vesistöalueella tärkeimmät kunnostuskohteet ovat Koskelan vanha myllypatopaikka ja Palojoen kalliokynnykset. Kiskonjoen vesistöalueen kalataloudellinen merkittävyys nähtiin heikkona alueen uomien suurten virtaamavaihteluiden takia.
Rakenteiden kunnostustarpeellisuutta tarkasteltaessa huomioidaan vesistöjen ekologinen tila, alueilla tehdyt kalataloudelliset ja valuma-aluekunnostukset sekä sähkökoekalastustulokset. Lisäksi työssä pohditaan rakenteiden kunnostusmahdollisuuksia sekä toimenpiteiden luvanvaraisuutta, kustannuksia ja kunnostustoimijoita. This thesis covers the results of the dam mapping project executed by ELY Center in 2019. In this project the current condition and the severity of the migratory blockades of the structures in water were mapped in three different drainage basins. The mapped drainage basins were the drainage basin of Saramojoki (04.47) in Nurmes, Venejoki (04.87) in Kontiolahti, and Kiskonjoki (04.84) in Polvijärvi and Juuka.
Brown trout reproduce in Saramojoki and Venejoki. In Kiskonjoki there has not been any recorded electrofishing studies nor any signs of brown trout. However, actors in this field are interested in planting and restoration efforts in the area.
The severity of the blockades was studied mostly from the perspective of brown trout. A total of 62 structures were mapped, of which 19 structures formed a migratory blockade for small fish and most of them also for brown trout. The results were similar from other studies in this field.
In Saramojoki the most influential targets of restoration were the power plant of Louhikoski, the mill dam of Myllykoski and the culvert constructions of Siltapuro. In Venejoki the most significant targets are the mill dam of Koskela and the small cascade in Palojoki. Kiskonjoki was discovered to be insignificant because of the huge water flow variance.
When the need for restoration of structures is evaluated, the ecological status, fishery restoration, restorations to catchment areas and electrofishing studies are taken into consideration. This thesis also concerns the possibilities for restoration, permissions for action, costs and actors involved.
Järvitaimen lisääntyy luontaisesti Saramojoen ja Venejoen vesistöalueilla. Kiskonjoen vesistöalueella ei tiettävästi ole tehty koekalastuksia, eikä alueella nykykäsityksen mukaan elä omaa taimenkantaa. Alan toimijat ovat kuitenkin kiinnostuneet istutus- ja kunnostustoimenpiteistä alueella.
Vesistörakenteiden esteellisyyttä tutkittiin pääsääntöisesti järvitaimenen näkökulmasta. Vesistöalueilta kartoitettiin yhteensä 62 rakennetta, joista 19 muodosti vähintään kulkua haittaavan esteen pienille kaloille ja suuri osa myös taimenelle. Tutkimustulokset olivat samankaltaisia muiden vastaavien tutkimusten kanssa.
Saramojoen vesistöalueella merkittävimpinä kunnostuskohteina nähtiin Louhikosken voimalaitoksen kalatien, Kuohattijoen Myllykosken myllypadon ja Siltapuron rumpurakenteiden kunnostus. Venejoen vesistöalueella tärkeimmät kunnostuskohteet ovat Koskelan vanha myllypatopaikka ja Palojoen kalliokynnykset. Kiskonjoen vesistöalueen kalataloudellinen merkittävyys nähtiin heikkona alueen uomien suurten virtaamavaihteluiden takia.
Rakenteiden kunnostustarpeellisuutta tarkasteltaessa huomioidaan vesistöjen ekologinen tila, alueilla tehdyt kalataloudelliset ja valuma-aluekunnostukset sekä sähkökoekalastustulokset. Lisäksi työssä pohditaan rakenteiden kunnostusmahdollisuuksia sekä toimenpiteiden luvanvaraisuutta, kustannuksia ja kunnostustoimijoita.
Brown trout reproduce in Saramojoki and Venejoki. In Kiskonjoki there has not been any recorded electrofishing studies nor any signs of brown trout. However, actors in this field are interested in planting and restoration efforts in the area.
The severity of the blockades was studied mostly from the perspective of brown trout. A total of 62 structures were mapped, of which 19 structures formed a migratory blockade for small fish and most of them also for brown trout. The results were similar from other studies in this field.
In Saramojoki the most influential targets of restoration were the power plant of Louhikoski, the mill dam of Myllykoski and the culvert constructions of Siltapuro. In Venejoki the most significant targets are the mill dam of Koskela and the small cascade in Palojoki. Kiskonjoki was discovered to be insignificant because of the huge water flow variance.
When the need for restoration of structures is evaluated, the ecological status, fishery restoration, restorations to catchment areas and electrofishing studies are taken into consideration. This thesis also concerns the possibilities for restoration, permissions for action, costs and actors involved.