Ennakkoraivauskartan luotettavuus ennakkoraivaustarpeen määrityksessä
Hirvonen, Arttu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115833
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115833
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Arbonaut Oy:n tuottaman ennakkoraivauskartan luotettavuutta ennakkoraivaustarpeen tulkinnassa. Ennakkoraivauskartta on toteutettu avointa laserkeilausaineistoa hyödyntämällä, ja se ennustaa maastossa nähtävää etäisyyttä metreinä 16 x 16 m:n hilaruudulle.
Tutkimuksen aineisto saatiin toimeksiantajalta. Aineisto sisälsi kuviotiedot sekä ennakkoraivauskartan, joka oli rajattu kuviogeometrioiden mukaisesti. Kuviotiedot sisälsivät tiedon hakkuutavasta sekä tiedon toteutuneista ennakkoraivauksista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin, laskemalla kuvioiden näkemän arvoista tunnuslukuja, joita olivat keskiarvo, keskihajonta, moodi sekä hilaruutujen suhteellisia osuuksia kuvioilla valituilla näkemän arvoilla. Tarkoituksena oli löytää sellainen tunnusluku, joka kuvaisi parhaiten ennakkoraivaustarvetta. Tunnusluvuista etsittiin kynnysarvoja, joilla ennakkoraivatut ja ennakkoraivaamattomat kuviot voisi erottaa toisistaan. Kynnysarvojen toimivuutta testattiin vertaamalla kynnysarvoilla tehtyä ennakkoraivauspäätöstä todellisuudessa toteutettuihin ennakkoraivauksiin.
Saatujen kynnysarvojen mukaan tehty ennakkoraivaustarvetulkinta jäi vaillinaiseksi, koska tulkintaa pystyi tekemään vain ennakkoraivaamatta jättämisen tai ennakkoraivaamisen osalta. Millään tunnusluvulla ei löydetty sellaista kynnysarvoa, jolla tulkintaa olisi voinut tehdä molempien vaihtoehtojen osalta. Parhaimmillaan päästiin noin 60 %:n tarkkuuteen. Tulokset osoittavat, että maastotyö on edelleen aiheellista, koska ennakkoraivauskartalla ei päästy riittävään tarkkuuteen.
Tutkimuksen aineisto saatiin toimeksiantajalta. Aineisto sisälsi kuviotiedot sekä ennakkoraivauskartan, joka oli rajattu kuviogeometrioiden mukaisesti. Kuviotiedot sisälsivät tiedon hakkuutavasta sekä tiedon toteutuneista ennakkoraivauksista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin, laskemalla kuvioiden näkemän arvoista tunnuslukuja, joita olivat keskiarvo, keskihajonta, moodi sekä hilaruutujen suhteellisia osuuksia kuvioilla valituilla näkemän arvoilla. Tarkoituksena oli löytää sellainen tunnusluku, joka kuvaisi parhaiten ennakkoraivaustarvetta. Tunnusluvuista etsittiin kynnysarvoja, joilla ennakkoraivatut ja ennakkoraivaamattomat kuviot voisi erottaa toisistaan. Kynnysarvojen toimivuutta testattiin vertaamalla kynnysarvoilla tehtyä ennakkoraivauspäätöstä todellisuudessa toteutettuihin ennakkoraivauksiin.
Saatujen kynnysarvojen mukaan tehty ennakkoraivaustarvetulkinta jäi vaillinaiseksi, koska tulkintaa pystyi tekemään vain ennakkoraivaamatta jättämisen tai ennakkoraivaamisen osalta. Millään tunnusluvulla ei löydetty sellaista kynnysarvoa, jolla tulkintaa olisi voinut tehdä molempien vaihtoehtojen osalta. Parhaimmillaan päästiin noin 60 %:n tarkkuuteen. Tulokset osoittavat, että maastotyö on edelleen aiheellista, koska ennakkoraivauskartalla ei päästy riittävään tarkkuuteen.