Agroekologisten symbioosien mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa
Kaskiluoto, Liisa; Tuunainen, Katariina (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115958
Tiivistelmä
Energia- ja ravinneomavaraisuus luo maatilayrittäjille turvaa harjoittamaansa toimintaan. Hyvinkään Palopuron agroekologisessa symbioosissa läheltä kerätyt biokaasulaitoksen raaka-aineet tuottavat rikkaan mädätysjäännöksen lisäksi paikallista ja kotimaista energiaa symbioosin osakkaiden käyttöön. Raaka-aineiden ravinteet kiertävät suljetusti symbioosin sisällä vähentäen riippuvuutta ulkopuolisista tekijöistä. Symbioosi vaatii vahvaa sitoutumista kunkin osakkaan osalta.
Työssä tarkasteltiin Palopuron agroekologisen symbioosin mahdollisuuksia ja esteitä monistaa toimintamalli Pohjois-Karjalaan. Laadullinen tapaustutkimus toteutettiin kolmelle kuntatapaukselle teemahaastatteluna ja aineistoa analysoitiin teemoittelemalla. Teemoiksi muodostui materiaalivirrat, toimijaverkostot sekä intressit ja kiinnostavuus. Edellä mainittujen teemojen lisäksi oleellisiksi piirteiksi symbioosin mahdollistamiselle tunnistettiin symbioosin osakkaiden välimatka toisiinsa sekä varmistettu peruskuorma tuotetulle energialle.
Valmiit sidosryhmät sekä positiivinen ja kiinnostunut asenne biokaasun tuotantoa kohtaan tuovat varmuutta laitoksen suunnittelulle. Usean kuntatapauksen symbioosin mahdollistamisen ongelmaksi muodostui puute tuotetun lämmön kulutuksesta. Lisäksi maatilojen välimatka lannan ja mädätysjäännöksen kuljettamiseksi tuottaa haittatekijöitä kalliiden kustannuksien vuoksi. Symbioosin toteuttaminen Pohjois-Karjalassa on mahdollista tietyin reunaehdoin.
Työssä tarkasteltiin Palopuron agroekologisen symbioosin mahdollisuuksia ja esteitä monistaa toimintamalli Pohjois-Karjalaan. Laadullinen tapaustutkimus toteutettiin kolmelle kuntatapaukselle teemahaastatteluna ja aineistoa analysoitiin teemoittelemalla. Teemoiksi muodostui materiaalivirrat, toimijaverkostot sekä intressit ja kiinnostavuus. Edellä mainittujen teemojen lisäksi oleellisiksi piirteiksi symbioosin mahdollistamiselle tunnistettiin symbioosin osakkaiden välimatka toisiinsa sekä varmistettu peruskuorma tuotetulle energialle.
Valmiit sidosryhmät sekä positiivinen ja kiinnostunut asenne biokaasun tuotantoa kohtaan tuovat varmuutta laitoksen suunnittelulle. Usean kuntatapauksen symbioosin mahdollistamisen ongelmaksi muodostui puute tuotetun lämmön kulutuksesta. Lisäksi maatilojen välimatka lannan ja mädätysjäännöksen kuljettamiseksi tuottaa haittatekijöitä kalliiden kustannuksien vuoksi. Symbioosin toteuttaminen Pohjois-Karjalassa on mahdollista tietyin reunaehdoin.