Vastaanottotoiminnan 12-17-vuotiaiden nuorten liikunnan edistäminen : nuorten liikuntatottumukset & kokemukset liikunnallisesta elämyspäivästä
Marjeta, Tiia (2020)
Marjeta, Tiia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115744
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyökumppanina toimineen erään nuorten vastaanottotoiminnan yksikön kanssa. Tämän toiminnallisen sekä tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena ja tavoitteena oli selvittää yhteistyökumppanina toimineen toimipaikan työntekijöiden mielipiteitä ja käsityksiä heidän asiakasnuorten motivaatiosta liikuntaa kohtaan, liikkuvatko nuoret heistä tarpeeksi, olisiko heidän hyvä ja tärkeä kannustaa asiakasnuoriaan liikkumaan ja tarjoaako toimipaikka asiakasnuorille liikuntamahdollisuuksia. Työn toisena tarkoituksena ja tavoitteena oli selvittää toimipaikan asiakasnuorten omia ajatuksia liikunnasta ja heidän liikunnallisuudestaan, heidän kokemuksiaan järjestetystä liikunnallisesta elämyspäivästä ja mahdollisia toiveita tulevaisuudessa vastaavanlaisista liikuntamahdollisuuksista. Työn tarkoituksena ja tavoitteena oli myöskin tarjota vastaanottotoiminnan yksikön asiakasnuorille liikunnallista toimintaa liikunnallisen elämyspäivän muodossa. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli yhteistyökumppanina toimineen vastaanottotoiminnan yksikön nuorten liikunnan edistäminen. Nuorten liikunnallisuutta pyrittiin edistämään työn toiminnallisella sekä tutkimuksellisella osuudella.
Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa käsitellään nuorten liikuntakäyttäytymistä, liikunnan edistämistä ja nuorten vastaanottotoimintaa. Työn tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmäksi valittiin haastattelu kyselylomakkeen sekä palautekyselylomakkeen avulla. Tutkimusjoukkona olivat vastaanottotoiminnan työntekijät ja asiakasnuoret. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin tavoin. Toiminnallinen osuus toteutettiin liikunnallisena elämyspäivänä.
Keskeisinä tuloksina olivat työntekijöiden kesken nuorten liikkuminen ja liikunnan harrastaminen nähdään tärkeänä asiana, heistä nuoret eivät pääasiassa liiku tarpeeksi, liikunnalla tiedetään ja nähdään olevan monia positiivisia vaikutuksia nuoren hyvinvointiin ja nuorten motivaation nykytila liikuntaa kohtaan nähdään yleisesti yksilöllisenä asiana ja heikkona. Työntekijät myös pääasiassa kannustavat ja innostavat nuoria liikkumaan ja harrastamaan liikuntaa ja toimipaikka tarjoaa jonkinasteisesti nuorille liikuntamahdollisuuksia, mutta siihen nähtiin liittyvän myöskin haasteita. Nuorten näkemys omasta liikunnallisuudestaan oli eriävä työntekijöiden kanssa ja heidän antamien vastausten perusteella suurin osa nuorista liikkuu liikuntasuosituksien mukaisesti tarpeeksi. Liikunnallinen elämyspäivä oli onnistunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja se sai pääasiassa positiivista palautetta niin nuorilta kuin työntekijöiltä. Kehittämisehdotuksina ilmeni esimerkiksi ne, että nuoret osallistetaan liikunnallisen toiminnan suunnitteluun, omaohjaajuudenaikaa hyödynnetään liikunnallisiin toimintoihin ja liikunnallisten toimintojen säännöllistäminen. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että työn osuudet kertoivat nuorten liikunnan edistämisen ja liikuntamahdollisuuksien tarjoamisen olevan tärkeää ja yhteistyökumppani voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia mahdollisessa kehittämistyössään.
Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa käsitellään nuorten liikuntakäyttäytymistä, liikunnan edistämistä ja nuorten vastaanottotoimintaa. Työn tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmäksi valittiin haastattelu kyselylomakkeen sekä palautekyselylomakkeen avulla. Tutkimusjoukkona olivat vastaanottotoiminnan työntekijät ja asiakasnuoret. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin tavoin. Toiminnallinen osuus toteutettiin liikunnallisena elämyspäivänä.
Keskeisinä tuloksina olivat työntekijöiden kesken nuorten liikkuminen ja liikunnan harrastaminen nähdään tärkeänä asiana, heistä nuoret eivät pääasiassa liiku tarpeeksi, liikunnalla tiedetään ja nähdään olevan monia positiivisia vaikutuksia nuoren hyvinvointiin ja nuorten motivaation nykytila liikuntaa kohtaan nähdään yleisesti yksilöllisenä asiana ja heikkona. Työntekijät myös pääasiassa kannustavat ja innostavat nuoria liikkumaan ja harrastamaan liikuntaa ja toimipaikka tarjoaa jonkinasteisesti nuorille liikuntamahdollisuuksia, mutta siihen nähtiin liittyvän myöskin haasteita. Nuorten näkemys omasta liikunnallisuudestaan oli eriävä työntekijöiden kanssa ja heidän antamien vastausten perusteella suurin osa nuorista liikkuu liikuntasuosituksien mukaisesti tarpeeksi. Liikunnallinen elämyspäivä oli onnistunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja se sai pääasiassa positiivista palautetta niin nuorilta kuin työntekijöiltä. Kehittämisehdotuksina ilmeni esimerkiksi ne, että nuoret osallistetaan liikunnallisen toiminnan suunnitteluun, omaohjaajuudenaikaa hyödynnetään liikunnallisiin toimintoihin ja liikunnallisten toimintojen säännöllistäminen. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että työn osuudet kertoivat nuorten liikunnan edistämisen ja liikuntamahdollisuuksien tarjoamisen olevan tärkeää ja yhteistyökumppani voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia mahdollisessa kehittämistyössään.