Keski-Karjalan oppilaitosten Venäjälle suuntautuvan koulutusviennin kehittäminen
Kankaanpää, Risto (2020)
Kankaanpää, Risto
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216104
Tiivistelmä
Keski-Karjalan nuorten ikäluokkien pienentyessä ovat myös alueen toisen asteen oppilaitosten opiskelijamäärät vähentyneet. Tulevaisuudessa tämä voi vaarantaa oppilaitosten olemassaolon. Laatokan Karjalasta ja Petroskoista on lyhyt matka Keski-Karjalaan, jolloin Keski-Karjala voisi olla sijaintinsa vuoksi houkutteleva opiskelupaikkakunta edellä mainittujen alueiden nuorille.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä on Keski-Karjalan toisen asteen oppilaitosten koulutusviennin tämänhetkinen tilanne, mitkä ovat oppilaitosten valmiudet vastaanottaa opiskelijoita Venäjältä ja minkälaista johtajuuden ja koulutusviennin valmiuksien kehittämistä se tulevaisuudessa vaatii. Tämän lisäksi tavoitteena oli selvittää, miksi syksyllä 2019 Venäjältä saapuneet uudet opiskelijat olivat valinneet opiskelupaikkakunnaksi Keski-Karjalan. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin sisäpiiri- ja asiantuntijahaastatteluja sekä kyselylomaketta.
Tulokset osoittivat, että Keski-Karjalan oppilaitokset ovat rakentaneet Venäjälle toimivan yhteistyöverkoston, ja koulutusvienti on lähtenyt kehittymään nopeasti. Valmiudet vastaanottaa venäläisiä opiskelijoita kasvavat kokemuksen myötä. Oppilaitosten välinen yhteistyö opiskelumahdollisuuksien markkinoinnissa ja kokemusten vaihdossa toimii hyvin. Venäjällä on kysyntää toisen asteen opiskelulle Suomessa, ja Venäjältä tulleet opiskelijat ovat sopeutuneet hyvin suomalaiseen opiskelutapaan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä on Keski-Karjalan toisen asteen oppilaitosten koulutusviennin tämänhetkinen tilanne, mitkä ovat oppilaitosten valmiudet vastaanottaa opiskelijoita Venäjältä ja minkälaista johtajuuden ja koulutusviennin valmiuksien kehittämistä se tulevaisuudessa vaatii. Tämän lisäksi tavoitteena oli selvittää, miksi syksyllä 2019 Venäjältä saapuneet uudet opiskelijat olivat valinneet opiskelupaikkakunnaksi Keski-Karjalan. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin sisäpiiri- ja asiantuntijahaastatteluja sekä kyselylomaketta.
Tulokset osoittivat, että Keski-Karjalan oppilaitokset ovat rakentaneet Venäjälle toimivan yhteistyöverkoston, ja koulutusvienti on lähtenyt kehittymään nopeasti. Valmiudet vastaanottaa venäläisiä opiskelijoita kasvavat kokemuksen myötä. Oppilaitosten välinen yhteistyö opiskelumahdollisuuksien markkinoinnissa ja kokemusten vaihdossa toimii hyvin. Venäjällä on kysyntää toisen asteen opiskelulle Suomessa, ja Venäjältä tulleet opiskelijat ovat sopeutuneet hyvin suomalaiseen opiskelutapaan.