Kansallisen tulorekisterin vaikutukset palkanlaskennassa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin vuonna 2019 käyttöönotetun kansallisen tulorekisterin vaikutuksia palkanlaskennassa. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää, kuinka tulorekisterin käyttö on vaikuttanut palkanlaskentaprosessiin. Tavoitteena oli myös selvittää, onko tulorekisteri vähentänyt palkanlaskentaan käytettävää työaikaa, kuinka tulorekisterin käyttö on sujunut sekä onko tulorekisteri vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin palkanlaskentaprosessia, työnantajan ilmoitus- ja tilitysvelvollisuutta sekä tulorekisteriä. Lisäksi selvitettiin, mikä on tulorekisterin tilanne tällä hetkellä, minkälaisia ongelmia tulorekisterin käytössä on havaittu ja mitkä ovat tulevaisuuden näkymät. Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta satunnaisesti valikoitua palkanlaskijaa, joista neljä työskenteli eri tilitoimistoissa ja kaksi yritysten omina sisäisinä palkanlaskijoina. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tulorekisterin käyttö oli sujunut hyvin. Palkanlaskennan arkinen työ ei ollut haastateltavien mukaan muuttunut, mutta työmäärän koettiin lisääntyneen hieman palkkailmoitusten myötä, jakautuen kuitenkin tasaisemmin kalenterivuoden ajalle. Vuosi-ilmoitusten poisjäänti koettiin positiivisena muutoksena. Tutkimustuloksen perusteella ilmoittamisaikataulua ei koettu tilitoimistoissa haasteelliseksi, mutta yksin työskenteleville aikataulu saattoi osoittautua ongelmalliseksi. Palkkailmoituksiin tehtävät mahdolliset korjaukset koettiin hyvin työläinä. Tulosten perusteella haastateltavat tarvitsevat käyttöönsä tulorekisteristä erilaisia raportteja vapaasti valittavilta ajanjaksoilta.

The thesis explored the effects of the national incomes register introduced in 2019 on payroll computation. The main purpose was to explore how the incomes register affects the payroll computation process. The purpose was also to examine whether the incomes register has reduced the working time, how the use of the incomes register has worked out, and whether the incomes register has reached the objectives set for it. The theoretical part of the thesis explains the payroll process, the employer’s obligation to report salaries and pay employer contributions, and what the incomes register is. In addition, the theoretical part discusses the current situation of the incomes register, what kind of problems have been observed in using the incomes register and what the prospects are. The empirical part of the thesis reports as a qualitative study. Data was collected by semi-structured theme interview. The study interviewed six randomly selected payroll clerks of which four worked in different accounting firms and two as in-house payroll clerks. The results show that the use of the incomes register has gone well. According to the respondents, the daily work of payroll computation has not changed, but the workload is perceived to have increased a little with the payroll reporting. However, the workload is more evenly distributed over the calendar year. The omission of annual announcements is perceived as a positive change. The study also found that the reporting schedule is not perceived as challenging by accounting firms, but those working alone may find the schedule problematic. Any corrections to the payroll reports are perceived as very laborious. Based on the results of the study, the respondents need different reports from the incomes register for freely selectable periods.