Arteriakanyylin käyttö ja hoito
Punnonen, Tiina (2020)
Punnonen, Tiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216324
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ajantasaista näyttöön perustuvaa opetusmateriaalia Laurea ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille arteriakanyloidun potilaan hoidosta ja kanyylin käytöstä komplikaatioiden välttämiseksi. Opinnäytetyöni tavoitteena on tuottaa kirjallisuuskatsaus sairaanhoitajaopiskelijoille oppimateriaaliksi arteriakanyloidun potilaan hoitotyöstä komplikaatioiden välttämiseksi sekä siihen perustuva Testaa osaamisesi -tehtävä.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin enimmäkseen ulkomaisista tietokannoista (Medic, Cinahl, JBI, PubMed ja Google Scholar). Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ovat arteriakanyylin asettaminen, hoito, näytteenotto, arteriakanyylin poisto ja arteriakanyloinnin komplikaatiot. Tutkimuskysymyksen avulla oli tarkoitus selvittää, miten hoidetaan arteriakanyloitua potilasta komplikaatioiden välttämiseksi. Aineistoksi valikoitui kahdeksan ulkomaista ja yksi kotimainen tutkimusartikkeli, jotka on julkaistu vuosina 2014-2019. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella arteriakanyloinnin komplikaatioita on dokumentoitu vähän ja valtimon kanylointi lyhyellä aikavälillä on turvallinen toimenpide. On tutkittu myös vaihtoehtoisia non-invasiivisia menetelmiä arteriakanyloinnin korvaamiseksi, mutta niissä tarvitaan vielä lisää tutkimuksia.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että aseptiikka, koulutus ja arteriakanyylin paikan valinta ovat avainasemassa komplikaatioiden välttämisessä. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin dokumentoitu alhainen määrä valtimolinjan laittoon liittyviä komplikaatioita. Vaihtoehtoisia non-invasiivisia menetelmiä jatkuvaan verenpaineen mittauksen tulee vielä tutkia enemmän.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin enimmäkseen ulkomaisista tietokannoista (Medic, Cinahl, JBI, PubMed ja Google Scholar). Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ovat arteriakanyylin asettaminen, hoito, näytteenotto, arteriakanyylin poisto ja arteriakanyloinnin komplikaatiot. Tutkimuskysymyksen avulla oli tarkoitus selvittää, miten hoidetaan arteriakanyloitua potilasta komplikaatioiden välttämiseksi. Aineistoksi valikoitui kahdeksan ulkomaista ja yksi kotimainen tutkimusartikkeli, jotka on julkaistu vuosina 2014-2019. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella arteriakanyloinnin komplikaatioita on dokumentoitu vähän ja valtimon kanylointi lyhyellä aikavälillä on turvallinen toimenpide. On tutkittu myös vaihtoehtoisia non-invasiivisia menetelmiä arteriakanyloinnin korvaamiseksi, mutta niissä tarvitaan vielä lisää tutkimuksia.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että aseptiikka, koulutus ja arteriakanyylin paikan valinta ovat avainasemassa komplikaatioiden välttämisessä. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin dokumentoitu alhainen määrä valtimolinjan laittoon liittyviä komplikaatioita. Vaihtoehtoisia non-invasiivisia menetelmiä jatkuvaan verenpaineen mittauksen tulee vielä tutkia enemmän.